Nämä termiasiat ovat hankalia.
Perinteisesti Suomessa on puhuttu kustomoinnista kun on tarkoitettu pääasiassa auton korimuutoksia. Myös sisustan muutokset ovat olleet kustomoinnin osana. Termiä on tosin käytetty eniten amerikkalaisista autoista, mutta myös euro- ja japsikustomoinnista on puhuttu. Autojen rakentelijoita kutsuttiin roddareiksi, tosin pääasiassa kyseessä olivat jenkkiautot. Euroautojen rakentelijat kutsuivat itseään usein myös roddareiksi silti. (vrt. "hot rod", joka varsinaisesti tarkoittaa vanhempaa kuin vm 1948 rakenneltua autoa, lievemmin rakenneltuna "street rod")
Sitten on puhuttu virittämisestä ja tekniikkamuutoksista kun on puhuttu niistä.
Ulkomailla taas on puhuttu eri nimillä. Amerikassa on puhuttu Customeista kun on kyse näistä korijutuista ja Kustomeista kun kyseessä ovat radikaalit korimuutokset yleensä vanhempaan kalustoon, kuten 40-50-60-luvun autoihin.
Englannissa käytössä ovat termit styling korimuutoksille ja tuning tekniikkamuutoksille. Yleisesti Englannissa puhutaan autojen modifioinnista kun puhutaan molemmista. Jos jonkun firman nimessä on sana "tuning", se tarkoittaa että he virittävät moottoreita ja/tai valmistavat viritysosia moottoreihin. Firmat jotka asentavat/valmistavat vain spoilereita kutsuvat itseään yleensä "car styling"-nimellä.
Saksassa taas virittämistä on kutsuttu tuolla englannista lainatulla termillä tuning ja sitä se tarkoittaa myös firmojen nimissä, kuten "Lexmaul Opel Tuning" tai "Steinmetz Opel Tuning". Kun niitä saksalaisia Tuning Autotechik und Design-lehtiä lukee myös tekstin puolelta eikä vain kannen otsikkoa ja lehden nimeä ja katsele kuvia, niin huomaa että jos autossa on spoilereita, niin sitä kutsutaan siellä tekstissä nimellä "Optik-Tuning", eli "ulkonäön virittäminen", ei koskaan pelkällä "tuning"-sanalla.
Sitten tuli Suomeen GTi-lehti jonka toimittajat olivat lukeneet Saksalaisia lehtiä ymmärtäen niistä vain otsikot ja kuvat ja sekoittivat pakan ja esittelivät Suomeen "tuning"-sanan "uuden" merkityksen joka poikkeaa kaikkien muiden maiden merkityksestä kun tähän nyt sitten yhdistettiin vaikka mitä. Pahin moka oli lanseerata Amerikkalainen termi "import-tuning" Suomeen, sillä se tarkoittaa Amerikassa tuontiautojen virittelyä, kun täällä Euroopassa EU:n omat autot eivät ole niitä varsinaisia tuontiautoja, vaan vain amerikkalaiset ja japanilaiset autot. No, on mm. V8-Magazinessa ollut aiemminkin "kuukauden eurooppalaisena" autona Toyota Celicoita, että se siitä asiantuntemuksesta. Ja nyt sitten heidän sisarlehdessään lanseeraama "tuning" tarkoittaa muka eurooppalaisten ja japanilaisten autojen rakentelua yleensä...
Ennen (kuten 80-luvulla) muuten puhuttiin yleisesti "rakennelluista autoista" eikä mistään "tuunatuista"!
Tuo termien omituisuus tulee esiin esimerkiksi vertaillen V8-Magazinen ja GTi-Magazinen viimeisiä projektiautoja. V8-Magazinessa "rodattiin" Euroopassa valmistettu Chrysler PT Cruiseria laittamalla siihen alustasarja, korsarja, isot aluvanteet, puskureita, valomuutoksia ym. kun taas GTi-Magazinessa "tuunattiin" amerikassa valmistettu Chrysler Neon laittamalla siihen alustasarja, korsarja, isot aluvanteet, puskureita, valomuutoksia ym... eli mikä on se roddauksen ja tuunauksen ero kun auto voi olla samanmerkkinen johon tehdään samat muutokset ja silti mm. FHRA:n pj:n mukaan kyseessä on kaksi täysin eri asiaa... Toinen outo väite on se, että tämä euro- ja japsiautojen "tuunaus" on uusi ilmiö, vaikka itsekin olen seurannut kavereiden euroautojen laittamista 1980-luvun alusta asti...
Joka on jaksanut lukea tänne asti, voi päättää sitten ihan itse, mitä on tuunaus, roddaus, customointi, rakentelu, viritys, ym termit mukaanlukien ulkomaalaiset termit styling, optik-tuning, customizing, kustomizing, hotrodding, jne.
Ja se mitä autossa sitten eniten arvostaa, on kokonaan toisen esseen aihe...
