Hieman vaikea tällä ongelman kuvauksella lähteä ehdottelemaan mitään täsmäratkaisua

Heitellääs nyt jotain ajatuksia kuitenkin, josta voit saada jonkun ahaa elämyksen vaikka:
Tässä kannattaa varmaan koitta vertailla tuota calibran ohjausgeometriaa vaikka b omegaan. Casterin lisäksi oleellinen ero tässä lienee KPI:ssä, eli kääntöakselin sivukallistumassa (joskus myös SAI:ksi kutsutaan).
Suuremman KPI:n vuoksi etuvetoautoissa on useimmiten ns. nollapisteohjaus tai negatiivinen olkapoikkeama, takavetosessa mahdollisesti positiivinen. Negatiivinen olkapoikkeama saa aikaan, että tiestä ohjaukseen kohdistuvat voimat saavat aikaan vastakkaissuuntaisen ohjausta kääntävän momentin kuin positiivisen kääntövierinsäteen tapauksessa. Olisikohan tässä osaksi se juttu jonka takia tää ei nyt tunnu takavedolta?
KPI:stä ja olkapoikkeamasta sitten yhdessä aiheutuu myöskin se ns jacking effect, joka tuottaa ohjauksen palauttavaa voimaa erityisesti pienillä ajonopeuksilla ja keskisuurilla kääntökulmilla. Olkapoikkeaman muuttamiseen juuri perustuu se vanteen ET:n vaikutus.
Sitten taas toisaalta KPI vaikuttaa kaarteessa ulommassa pyörässä ikään kuin kääntöakselin takakallistumaa vähentäen ja sisemmässä pyörässä takakallistumaa lisäten.
Koska ulompi pyörä joutuu kaarteessa kehittämään suuremmat sivuttaisvoimat, sen asento on kaarrekäyttäytymisen kannalta ratkaiseva. Jos siis KPI suurilla kääntökulmilla eliminoi ulomman pyörän takakallistuman (josta aiheutuu ohjauksen palautuvuuden kannalta olennainen jättämä), voi pyörien palautuminen suurilla ohjauskulmilla olla heikkoa tai jopa olematonta..
Niistä pohjaanlyöntikumeista ja madalluksesta, niin itselläni on navasta kaareen mitta jotain 31 cm muistaakseni ja ihan vakio mittaset pohjaanlyöntikumit. Mulla menee tuossa v-moottorissa pakoputki hieman apupungon alapuolella, joten jos niitä kumeja noilla pikkupyörillä lyhentäis niin ottaisi varmasti täydessä sisäänjoustossa putki asfalttiin.. Toimii mielestäni ihan hyvin noin, pohjaamista ei huomaa kun ne kumit on niin korkeet ja pehmeät.