Päivä meni painiessa tuon astran kanssa. Katsastustarkastus, jarruhuolto, hitsausta, moottoriöljyt sekä jäähdytysnesteiden vaihto oli tiedossa.
Renkutin nivelet yms läpi. Ei mitään mainittavaa.
Tiputin repsikan muovihelman alas kun helman taustassa oli sanomista takapäässä. Homma levähtikin käsille huolella. Metabo laulaan ja helmaa sekä taustaa pois. Ei näyttänyt pahalta mutta totuus olikin toinen. Uutta peltiä menikin mukavasti
Vuoronumerolappu ja katsotaan mikä seuraavaksi palvelua vailla. Numero kolme ja jarrujen luokse.
Takapäähän uusin viimetalvena hilppeet. Sinne riitti putsaus. Etupäässä olikin ihmettelemistä kuskin jarrusatulassa. Mäntä oli yhtä puuta!?
Satula irti ja ruuvipenkkiin. Mäntään pikkuisen puristusta että alkaisi liikkumaan. Liikerata löytyi mutta jumittaa yhä, MIKÄ V#TTU TÄMÄ OIKEIN ON!!!!!!! Soitto kaverille "lähetään shoppashoppa"
Etusatuloihin uudet tiivisteet ja takaisin tallille.
Lykkäsin sitten hieman paineilmaa kuskin etusatulaan että mäntä pullahti pois. Ei mitään syytä jumitukselle. Ei korroosiota männässä, ei pykäliä, ei naarmuja. Sylinteri oli myös hyväkuntoinen. Huomannut tässä että alkanut hiusraja vetääntymään kohti takaraivoa. Tämä ei tainnut edesauttaa kun seuraava näky oli kädet täynnä hiustuppoja.
Porakoneeseen hooni kiinni ja kevyt pyöräytys sylinterissä. Männän puhdistus ja nippuun uudella tiivisteellä. Ai hemmetti meni kun vanhaan ihmiseen.
Edellisessä postauksessa pelästyin että taisi oikeasti hyväkuntoinen levy mennä kieroksi. Ei onneksi mennyt
Jarrut edestä kanssa kasaan uusilla osilla. Pumpattiin jarrut joka nurkasta pitkän kaavan kautta että nesteet vaihtu.
Viimeiseksi jätin helpoimmat hommat. Moottoriöljyt ja suodatin vaihtu. jäähdytysnesteet valu pois ja uutta tilalle. Olipahan remontti mutta tulipahan tehtyä. Seuraavaksi leimalle.
Ei muuta ihmissuhdetta kuin Esinahan ja sormien välinen hutera liitto.
Jos hinkkaat likaisella laikalla autoa, niin sama efekti kun yrittäisit naida löysällä munalla ja toivoa että tulisi tulosta, no can do!