Corsa B EPS Torque Sensor sijainti?

[hpniemi]

Ohjaus oikealle on hieman raskas ja vasemmalle toimii ok, mutta puoltaa hieman vasemmalle,

Osaako kukaan neuvoa, mistä pitää purkaa muoveja että pääsisi säätämään tuota sähköisen ohjaustehostimen sensoria? Jostain ratin/sulakeboxin tienoilta varmaan, mutta jos joku osaisi neuvoa tarkemmin, mistä se sensori löytyy, niin olisipa se ihanaa...

Oletan vian olevan nimenomaan sensorissa ja osaan luultavasti säätää sen - katsoin opeltechilläkin ja sekin vahvistaa kokemani eli EPS:n vääntö on koko ajan jonkin verran miinuksella eli vasemmalla enemmän

Corsa b X12XE vm 2000 bensa

Kiitos.

[kadett90]

http://www.opelclubfinland.fi/forum/vie ... 4&t=189104

[mustapilvi]

Innolla odotan lisää tietoja... kai se on tuossa purkissa no:8 ? Tulostin jo tuon pdäffän odottamaan kevään ensimmäisiä pälviä, että pääsen remontoimaan. Pitäisi vaan tietää mistä säädetään ja mihin suuntaan ja kuinka paljon? Olen nimittäin jo vuosia noitunut tuota samaa vikaa Corsan ohjauksessa. Opelin merkkihuollossa sanoivat, että pitää vaihtaa koko rattiakseli ja ohjainpurkki ja maksaa tietty messinkiä.

Kertokaa ihmeessä lisää... Onko tuo purkki tulipellin kone- vai penkkipuolella? Onko se avattava ruuveilla vai poralla? Olen joskus fikkarin kanssa tiirannut siellä polkimien yläpuolella olevan jonkun tuon näköisen purkin... sekö se on?

[hpniemi]

Joo-o,

Tässähän on tämä kuvien kanssa oleva C-version ohje:

http://www.flickr.com/photos/22776031@N ... 964016248/

Ongelma nyt vaan on, että B:ssä siihen ei pääse (käsittääkseni) noin iisisti kiinni. Mitä olen kurkkinut, niin näyttäisi siltä, että se on melko pahassa paikassa ja tilaa on siellä erinomaisen vähän . Pelottaa ajatus, että pitäs irrottaa käytännössä kaikki muovit, että pääsisi käsiksi... ja jos ratti pitää irrottaa, niin säätäminen on hieman epäkäytännöllistä...

Koitan tänään tutkia hieman enemmän, että jos saisi näkökontaktin siihen sensoriin.

Itse säätöhän käy parhaiten kyllä silleen, että nostaa etupään pukeille ja säätää max millin sinne päin, minne on raskas ohjata ja sitten käyntiin ja katsoo, että vieläkö se yrittää vääntää rattia... tai sitten käy koeajolla vähän väliä. Oleellista on merkata sensorin alkuperäinen asento

Kuvan perusteella se oikea paikka voisi hyvinkin olla just tossa nro 8:n keskellä...

Jos kerkiät ennen minua säätämään, kerro kerro, miten meni

[hpniemi]

Niin ja vielä,

että UK:sta saa sitten viime hätään tilattua kunnostetun about 200eurolla, jos lähettää oman rikkinäisensä sen jälkeen heille:

http://www.bba-reman.com/content.aspx?c ... ng_failure

Omaa siis ei tarvi ensin lähettää heille vaan kokeiltuaan uutta osaa ja jos se toimii, sitten lähetät omasi. Niillä on 2v-takuukin

... mutta tämä siis vain viimeiseen epätoivoon tiedoksi. Kyllä se säätämällä pitäs onnistua.

-hjp

[mustapilvi]

Kiitos kuvalinkistä.

Kävin jo mittaritaulun alla ryömimässä sen verran, että tunnistin noita rakenneosia. Kuitenkin huomasin, että ihan noin helppo juttu ei ole tämä v-2000 mallin säätö. Kun koko servo on (oikean puolen liikenteen autossa) ikään kuin käännetty toisin päin. Servomoottorin pötkylä näyttää vasemmalle. En vielä aloittanut remppaa koska siinä joutuu purkamaan muovit kojetaulun alta koko auton leveydeltä ja poistamaan sulaketaulun. Tai mahdollisesti se sensori on rattiakselin yläpuolella (jos se on sama laite, mutta ympäri käännettynä) jolloin siihen pääsee käsiksi mittaritaulun irrottamalla (joka ei ole vaikea juttu). Tiiraamalla sulaketaulun ohitse näkyy vähän noiden kuvien mukainen peltisuojus, mutta hassusti vinossa. Hmmm... Joka tapauksessa: irrotteli siitä sitten sulaketaulun tai mittaritaulun, ei autolla vähään aikaan ajeta, ja siinä säädössä on ajettava koeajot. Hankalaksi menee...

Kunhan saan Corsalle peliaikaa säätelen ja tutkin asian. Laittelen sitten kuvia tänne ja muutenkin tietoja, jos asiasta nyt mitään tulee.

Tässä yksilössä tuo oireilu on vielä siten erilaista, että oikealle käännettäessä, paitsi tehostus puuttuu, siinä tuntuu äkillinen nykäys kun lisää kääntäessä tehostus äkisti tulee peliin, joten tuo sensori saattaa olla yksinkertaisesti risa.

Noissa kuvissa sensorille näyttäisi tulevan kolme johdinta. Tässä em. tapauksessa siinä sulaketaulun rakosesta näkyvän pellin alla olevaan elukkaan tulee viisi johdinta. Mutta, kuten sanottu, mustapilvi tutkii asiaa...

[hpniemi]

Sama täällä eli ryömin hieman minäkin,

se sensori on tämän messinginvärisen pellin alla, joka juurikin kuten totesit, näkyy seulakerasian kautta ja jos otat ratin alta muovin pois, niin siitäkin. Otin 2 valokuvaa:

http://www.pcuf.fi/~hpniemi/sensor1.jpg

http://www.pcuf.fi/~hpniemi/sensor2.jpg

Olin nauttinut asennusjuomaa vain tölkillisen, joten rohkeus loppui siinä vaiheessa, kun olisi pitänyt saada sulakerasia irti. Korjausoppaani väittää sen irtoavan ruuvit avaamalla mutta en mä tajua miten sen saa irti

Jos saisin sulakerasia irti, oletan, että muuta ei tarvi purkaa, jos on oikea työkalu. Nimittäin, eka suojapellin ruuvi on iisi, mutta kauempi on paha... mutta sen saa varmasti iisisti auki sellasella pikkusormen pituisella räikällä, jollainen mulla sattuu olemaan. Samoin säätämisessä sen kauemman ruuvin kanssa kikkailu onnistuu varmasti mainitulla pikkuräikällä, mutta miten mä sen sulakerasia poistan hyvänen aika sentään - tiedätkö?

Itse säädön oletan onnistuvan siitä raoistakin, mutta jos - siis jos on totta, mitä UK-palstalla sanotaan,että sinne on ruiskutettu kuumaliimaa ja se pitää raaputtaa irti jotta sensorin saa liikkumaan, niin sitten alkaa mennä hankalaksi ilman koko komistuksen purkamista, mutta yrittänyttä ei laiteta...


-hjp

[mustapilvi]

Hyviä kuvia.

Kävin taas tutkimassa ja yritin sitä sulakerasiaa irti. Sen alareunan ruuvit lähti hyvin, mutta sitten sitä pitäisi kääntää taakse (ajosuunnassa eteen) päin, jotta kaksi muovijalkaa alapuolelta vapautuisivat koloistansa. Se ei taas käy, koska johtonippu ottaa kiinni takana ja alla olevaan, ilmeisesti relekoteloon, joka näin ollen olisi myös poistettava, tai ainakin vapautettava johtonippunsa varaan alas roikkumaan. Siinäkin näkyy olevan pelkät muoviklipsit pitelemässä. En löytänyt taikatemppua millä tuo pirunlukko aukeaisi. Ei se vaikeaa voi olla, mutta auto taas lähti tuotantokäyttöön, joten harjoitukset keskeytyivät tältäerää.

Sen huomasin kyllä, että varovainen pitää olla, koska sen sulaketaulun takana on jännitteellisiä liittimiä, jotka eivät kaikki ole sulakkeella suojattuja. Jos akun miinusnapakengän ottaa irti olisi turvallisempaa työskennellä, mutta kaikki koodit, radio ym. mahdolliset, on sitten ensin otettava selville.

Itse pääasia näyttäisi olevan ihan toteutettavissa. Vähän voi tarvita letkuvarsiavaimia. Luullakseni se liima on pehmeää kumimaista ainetta ja kaivettavissa pois jollain pikkuterällä, jonka saa vaikkapa vanhasta ruuvimeisselistä muotoilemalla. Ehkä varovainen lämmittäminenkin auttaisi liiman pehmentämiseen, koska arvaan sen olevan kuumaliimaa, ja työn jälkeen sen voi "räkäpyssyllä" taas lukita direktiivin mukaiseksi.

Harjoitukset jatkuvat...

[hpniemi]

Joo,

Mä jo ajattelin että en kyllä aio purkaa koko keulaa ton takia - ennemmin sahaan muoviin siististi aukon tohon ratin alle ja sorkin sen sitä kautta - ties vaikka onnistuisi ilman sulakerasiajumppaakin.

Sitten vaan siististi ruuveilla se sahattu pala takaisin kiinni ja jihaa - näin on sitten syntynyt sorsa, jossa on tuning-varusteena eps- sensorin säätöluukku

[mustapilvi]

Kävi mielessä sama sahaus, mutta se ei taida riittää, koska siellä alla on runkopeltiä aika paksusti, ja sitä ei saa mennä viottamaan. Kyllä siihen ihan hyvä asennustila tulee kun saadaan selville sen relekotelon ja sulaketaulun päästäminen alas. Minusta näytti, että relekotelon muoviklipsejä taivuttamalla se luispoiskahtaa vähän taakse ja kippaa siitä alas takana olevan saranan varassa. Sitten se sulaketaulukin lähtee ihan nätisti taakse ja alas johtojensa varaan. En vain ehtinyt rimpuloida sen kanssa vielä. Jos se on näin, siihen tulee vähällä vaivalla sellainen asennusluukku, että siitä saa hyvin asian hoidetuksi ja työkalutkin mahtuu. En tullut ottaneeksi kuvaa, mutta se musta relekotelo näkyy, kun katsoo kuskin lattialta suoraan ylös sulakekotelon taakse.

Mustapilvi tutkii asiaa huomenna.

[mustapilvi]

Taas tuli voimistelua ja pakko on myöntää, että ei taida tulla mitään tästä projektista sulakepesän kautta.

Se purkki siellä sulakkeiden takana ei ole relekotelo, vaan ohjaustehostimen elektroniikkakotelo. Tulipahan sekin opiskeltua. Se lähtee pois (jos tarvitsee joskus) kun löysää kenkkumaiset ruuvit kytkinpolkimen sivulla olevasta mikäliereleestä ja vetää kotelon tulipellinpuoleisen muoviklipsin puoliväkisin ulos ja sitten sulaketaulun alla olevat klipsit lähtevätkin hyvin. Sitä mikälierelettä ei tarvitse irrottaa sen takana olevan näkymättömän ruuvin puolelta kuin vähän löysäämällä, näkyvän ruuvin saa helposti kokonaankin pois, ja sitten se rele lähtee vetämällä johtojensa ja liittimensä varaan.

Sulaketaulu ei taida olla tarkoitettu irrotettavaksi lainkaan muuten kuin koko kojetaulu irrottamalla. Vaikka sen väkivalloin saisikin vähän raolleen, sinne kriittiseen suuntaan näkyy jäävän silti paksu runkorauta ja tukevia johtonippuja juuri pahimmilleen sensorin eteen. Ei siitä oleellista tilaa synny.

Tuli myös tutkittua kuinka vaihdetaan vilkkurele: Poistetaan koko ajovalojen nappulapaneli, ja sen aukosta rystyset verillä vedetään isoin rele pois ja uusi tilalle. panelin alemmat ruuvit ovat näkyvissä, mutta ylemmät ovat ilmasuuttimen sisällä. Suutin kääntyy naksahtaen "niskoiltaan" alas sen verran, että magneettisella meisselillä juuri saa kaksi ruuvia pois.

Kuinkahan mahtaa olla? Onkohan koko tehostimen akselisensori tarkoitettu lainkaan säädettäväksi kentällä? Tehtaalla vaan ja jossain testipenkissä! Vahvoja taikoja tarvitaan nyt! Onko tosiaan sahattava se luukku? Vasemmalta sivulta riittäisi muovin katkaisu sulaketaulun ruuvien välistä. Sen saisi sitten pysymään hyvin ryhdissään niiden samojen ruuvien ansiosta. Mutta se oikeanpuoleinen sahaus? Siitäkö vaan viileästi rattiakselin keskilinjalta? Sinne taakse vaan siisti peltiliuska ja pikku peltiruuveilla kiinni. Peitemuovihan se vaan on.

Olisiko tuosta mielipidettä?

[hpniemi]

Mulla on omien tutkiskelujeni perusteella nyt sellainen fiilinki,

että sahaan siitä suoraan ratin alta siististi muovia pois ja laitan lopuksi nätisti kiinni ruuveille ja jollain hakasentapasilla. Auto on 10v vanha, joten siinä mielessä voi olla realistinen...

Minun mielestäni siitä ratin alta rattimuovit poistettuna ja sahauksen jälkeen siinä on suht koht suora linja sensorille ja vaikka sulakeboxi onkin siinä vasemmalla, niin oletan että siitä mahtuu homman hoitamaan. Se tilanpuutehan tulee ekan kerran oleellisesti vastaan sensorin suojuksen kauimmaisen ruuvin irrotuksessa, mutta sopivalla työkalulla se kyllä onnistuu (se sormenmittainen räikkäavain kummittelee edelleen mielessäni ykkössuosikkina)

Sitten säädössä yhtälailla kyllä sitä ruuvia varmasti saa löystytettyä ja kiristettyä, vaikka ahdasta onkin - se lähempi puoli ei varmaankaan ole ongelma...

Itse säädössä ei tarvi kuin pikkasen löystyttää sensorin ruuveja ja kääntää minimalistisesti (milli), joten siinä ei sen suurempaa ongelmaa varmaan tule, tosin sen mahdollisen liiman kaapiminen voi olla hankalaa jos sulakeboxi on kiinni...

Se on varmaa, että tuota ei ole tarkoitettu korjattavaksi itse kotikonstein

Helpoin tapa kyllä lienee, että nostaa etupään pukeille. Siinä näkee säädön vaikutuksen heti, eikä tarvi koko ajan olla ajelemassa. Sit kun pukeilla näyttää, että väännellessä rattia se palauttaa oikein eikä väännä missään vaihessa minnekään, niin sitten koeajolle.

Mulla on toi opeltech ja ajattelin että ehkä sillä voisi tehdä alkusäädön eli pukeilla ollessa vois koittaa säätää lennossa vaan siten, että saa EPS-torguen opeltechissä näyttämään nollaa, kun rattiin ei koske. Nyt se näyttää aina 1.8-2.3 miinusta...

Mulla on se ongelma, että pääautoni Jeep kärsii ohjaustehostimen pumpun puutteesta (olen koittanut 3kk välttää maksamasta 600eur maahantuojalle ja etsinyt sitä pumppua Usasta ja uk:sta turhaan...). Saan ehkä Jeepin kuntoon 10pv:n kuluttua ja sen jälkeen uskallan toteuttaa tämän sensorifantasiani sorsan kanssa...

Noissa nettiohjeissa oli myös maininta siitä, että joissain tapauksissa korjaus vaatii, että sensorin sisään ruiskuttelee öljyä, mutta en tee sitä ihan aluksi...

[mustapilvi]

Kai se luukku on tehtävä...

Aika samoja linjoja tuossa jo suunnittelin siitä sahauksesta. Siinä ratin alla on muovin takana pieni koroke, jospa sen vierestä sentin päästä sahaisi, niin sitten ei tulisi kovin lerppu siitä saumasta. Tarpeeksi iso tietysti saisi olla, ettei nyrkit nirhaannu. Ehkä sulaketaulun alta juuri ruuvin reikä puoliksi ja vaikka prikka sitten siihen ruuvin alle, jos ei muuten pysy, mutta nuo ruuvithan on aika leveäkantaisia. Sulaketaulun ylänurkasta on kans katkastava pieni kannas, jospa vaikka pienellä popniitillä siihen peltiklipsi pitelemään. Pienestä ledilampusta voisi teipata työvalon sinne sisäpuolelle johonkin sopivaan kiinnityspaikkaan erkkarilla kiinni. Sahaksi voisi käydä sähkömiesten pikkusaha, sellanen muovi kädensija, jossa on ohut terä sisällä, lienee rautasahan terä, mutta jos siitä hiomakoneessa pyyhkäsee jakoa pienemmäksi niin tulee ohuempi jälki. Vanerin pala taakse suojaksi, ettei serkkuni Käyttösavu pääse irralleen.

Tosiaan v 2000 Corsa... turha sääliä näin pieniä... varsinkin kun tulee sitten taas käyttökelpoiseen kuntoon.

Tuo öljyruiskaus siihen sensoriin, joka lienee potentiometri, lienee tässä tapauksessa tarpeellinen. Luulen, että se nykäys, joka esiintyy vain harvoin, mutta tekee aina pirteän elämyksen, on sen potikan liu'un pätkimistä. Varmaankin täytyy ottaa irralleen, tai ainakin johtojensa varaan "hävyttömään" asentoon voitelua varten, jos se suinkin suostuu tulemaan sieltä. Jos siinä on joku rako, niin sitten pruuttaan vain injektioruiskulla.

Mahtaako se rattiakselin ja potikan akselin välinen, jonkin sortin kulmavaihde, tarvita voitelua? Ehkä ruiskutettavaa vaseliinia?

Sotaväen käyttämä anticorol aseöljy on vuosikymmenien kokemukseni mukaan paras kontaktiöljy. Ei ole koskaan tarvittu kahta öljyämistä. Pari päivää sitten alkoi (ulkoilman) lämpömittari näyttää keskikesän lukemia. Otin sen ntc vastuksen rekisterikilven takaa esille ja voitelin anticorolilla sen liittimen koskettimet ja työnsin paikalleen ja ihan oikein alkoi näyttää.

[mustapilvi]

Olihan niitä poutapäiviä sen verran, että sain ohjauksen kuntoon. Homma meni ihan noiden aikaisemmin olleiden linkin ohjeiden mukaan. Akselin asentotunnistimen luokse pääsyä varten vaan piti tehdä se luukku. Tässä siitä hommasta, ja muustakin, kuvia galleriassani.

http://picasaweb.google.fi/haja.kentta

Sahaamisessa saa olla aika varovainen ja laittaa sopivasti jotain vaneriliuskaa taakse, että ei sahaile mitään johtoja tai muutenkaan tee rumia jälkiä. Konesahaa en suosittele käyttämään, eikä se niin iso työ ole. Parempiakin käsisahoja voi olla, mutta tein sen ihan tavallisesta rautasahanterästä katkaisemalla keskeltä ja kiertämällä roudarinteippiä kädensijaksi. Pellistä tein sitten luukun taakse liuskat ruuvikiinnitystä varten, ne kiinnitin mustilla popniiteeillä. Pisimpään sahaussaumaan kolme niitti-ruuvi paria ja vasempaan yläkulmaan yksi pari. Ruuvitkin saavat olla mustia, ja pelti on hyvä maalata tai mustata huopakynällä, ettei kirkas pelti kiiltele sahan terän paksuisesta rakosesta. Vasen alakulma kiinnittyy sulakekotelon ison ruuvinkannan alle, koska sahasin muovin poikki siitä reiän kohdalta puoliksi. Se jää kotelon kannen alle piiloon. Koko luukku ei juuri rumenna vanhaa sorsaa, eikä sitä huomaa, jos ei tiedä.

Tässä tapauksessa rattiakselin asentotunnistimen peltisen suojakotelon kiinnitysruuvit olivat keskitapilliset torksit. En löytänyt kaupasta sellaisia meisselinkärkiä, (samaa torksia kyllä ilman reikää), joten en tullut kokeilleeksi räikkävarren sopivuutta sinne ahtaaseen paikkaan, mutta mutkamallisia avaimia löytyi hyvä sarja, ja nehän sopivatkin erinomaisesti. Peltikotelon poistaminen vaatii vähän johtonippujen sivuun painelua. Myös tunnistimen lukitusruuvit olivat samoja torkseja. Entisen asennon merkkasin terävällä teräspiikillä piirtämällä viivat anturin sivuilla näkyvien suorien kohtien kohdalle metallirunkoon molemmille puolille. Liimaklimpit sain yksinä möykkyinä kaivettua pois kun löysäsin anturin ja käänsin kokonaan toiseen laitaan. Liimaa on nimittäin vain toisessa päässä soikeaa tilaa. Koska tässä tapauksessa ohjaus oli kevyt vasemmalle, mutta raskas oikealle, asetin anturin piirtämieni merkkien mukaan n. vajaan millin myötäpäivään ja lukitsin siihen. Koeajoin isolla parkkipaikalla ja totesin, että sehän meni kerralla nappiin. Nyt on ohjaus mukavan herkkä kumpaankin suuntaan. Sitten vaan ruuvailin muovit paikoilleen. Sen peltipurkin kai voisi jättää poiskin, mutta kun insinööri sen on sinne suunnitellut, niin olkoon. Jos joskus tulen siihen tulokseen, että säätöä on vielä rukattava, niin se käy nyt helposti kun on huoltoluukku.

Luultavasti säästin rahaa pitkälle toista tuhatta euroa.

UGH

[hpniemi]

No niin,

lopulta sain itsekin aktivoiduttua säätämään tämän EPS:n elikkäs sähköisen ohjaustehostimen. Tuohan näyttää olevan aivan tyyppivika näissä EPS-malleissa, että se parin sadan tuhannen jälkeen alkaa hinkkaamaan vastaan.

Mulla ohjaustehostimen oireena oli raskas oikealle ohjaus + sellainen varsin hauska efekti, että yhtäkkiä tehostin saattoi kesken ajon millä tahansa nopeudella päättää alkaa vääntämään vasemmalle ja siellähän on usein vastaantuleva liikenne, joten joten, säätämään siis.

Puuhan vaikein osuus mulla oli L-tr-torxin löytäminen. Mulla on erittäin pieni räikkä, mutta se ei mahtunut takimmaiseen ruuviin, joten kyllä se käytännössä vaatii L-torxin avaamiseen.

Sahasin ratin alta muovista suoran sahauksen alas, ei muuta. Muovi on sen verran kestävää taivuteltaessa, ettei vasemmalta sulakebocxin puolelta tarvinnut sahata, riitti että taivutti muovia.

Ruuvien löysennys, (merkkasin toki sensorin sijainnin ensin), vääntö toiseen reunaan, liimat pois rei'istä ja sitten säätö

Mulla säätö vaati about 4mm myötäpäivään. Alussa kokeilin vastapäiväänkin, se aiheutti hillittömän ratinkääntelyefektin käynnistettäessä

Apuna käytin sitten lopulta Opeltechiä, jonka satun omaamaan ja siinä näkyy EPS:n torgue ja se oli mulla oletuksena vahvasti miinuksella. Säädin sensoria sen verran, että se alkoi olla likimain 0 ja se oli sitten siinä.

Ihanaa.