. Mutta se mikä itseäni kiinnostaa, on se että pidättekö jotain ominaisuutta tai ominaisuuksia vanhassa mallissa parempana kuin uudemmassa?VectraA vs VectraB vs VectraC
VectraA vs VectraB vs VectraC
Tuli mieleeni tälläinen mielenkiintoinen keskustelun aihe Vectran eri malleista. Sehän on aika selvää, että kun ollaan kehittämässä uuttaa autoa edellisen mallin tilalle, niin tavoitteena on tehdä joka suhteessa parempi auto. Vectran turvallisuus on varmasti parantunut mallien vaihtuessa, mutta Vectra A:kin taitaa olla jo omassa kokoluokassaan samanikäisiin autoihin verrattaessa yksi turvallisimmista autoista. Mielestäni kaikkien mallisarjojen Vectroissa on todella hyvät ajo-ominaisuudet. Tietysti jokaisella on omia mielipiteitä siitä, että mikä on mieluisin ja paras ajettava. Vectra on myös aina on ollut kokoluokassaan yksi äänettömimpiä autoja sisämelun suhteen. Vectra A:kin on melutasoltaan alhainen, jos auto vaan on täysin kunnossa. B- j C-malli jatkoivat myös samalla linjalla. Muotoilultaan Vectra A ja B olivat mielestäni linjakkaita Opeleita, mutta C-mallissa muotoilu muuttui massiivisempaan suuntaan. Auton ulkonäkö on tietysti makuasia . Mutta se mikä itseäni kiinnostaa, on se että pidättekö jotain ominaisuutta tai ominaisuuksia vanhassa mallissa parempana kuin uudemmassa?
. Mutta se mikä itseäni kiinnostaa, on se että pidättekö jotain ominaisuutta tai ominaisuuksia vanhassa mallissa parempana kuin uudemmassa?A-Vectra on Paras! Tässä turhaa tietoa! Lähde: Ajovalo.net
Opel Vectra korvasi Asconan syksyllä 1988. Vectra oli tuolloin moderni auto niin ulkonäöltään kuin ominaisuuksiltaan ja siitä muodostui mittapuu, johon myöhempiä kilpailijoita verrattiin. Tekniikaltaan Vectra oli tuttu Opelia, mutta varustelu oli huomattavasti parempi kuin mihin Opeleissa oli totuttu. Suomessakin kaikissa malleissa oli mm. ohjaustehostin ja radio. Hinnan ja ominaisuuksien suhteen ja hienostuneen, mutta varovaisen tyylin ansiosta Vectrasta tuli erittäin suosittu auto.
Korimallit olivat neliovinen sedan ja viisiovinen HB. Niin jousitusta kuin istuimiakin oli Asconaan verrattuna pehmennetty mukavuuden lisäämiseksi ja siinä olikin onnistuttu. Pyörät olivat 14-tuumaiset. Ajo-ominaisuudet eivät olleet aivan aikansa parhaimmistoa.
Vectran moottorivaihtoehdot Suomessa olivat aluksi 1.6S 82 hv, 2.0i 115 hv ja 2.0i GT 130 hv, lisäksi keväällä 1989 katalysaattorimallit yksipistesuihkutuksella varustettu 1.6i 75 hv ja 2.0i 115 hv.
Karkeakäyntisistä moottoreista tapettiin ohituskiihtyvyys ylipitkillä välityssuhteilla, jotka toisaalta tekivät Vectrasta taloudellisen auton.
Vectran mallivalikoimaa lisättiin vähitellen. Lähes alkuvaiheessa mallistoon tulivat nelivetoversiot, jotka oli kehitetty Steyr-Puchin kanssa sekä 1,7-litrainen diesel (57 hv). Syksyllä 1989 esiteltiin Vectra 2000 16V, jossa oli sama 150-hevosvoimainen moottori kuin Kadett GSI 16V:ssä.
Syksyllä 1990 Suomeen tuotavaa mallistoa täydensi 1.8i (90 hv), joka oli ollut muualla myynnissä jo aikaisemmin. Vuonna 1992 melko pienitehoisen dieselin rinnalle saatiin 82-hevosvoimainen 1.7 TD.
Vectran varustevaihtoehdot olivat GL, GLS ja CD. GL:n erotti mustista puskureista. Muita eroja GL:stä GLS:ään olivat pääntuet ja lämpösuuttimet takana, 2-osainen takaselkänoja ja kierroslukumittari sekä parannettu äänieristys. GLS:n lisäksi GL 2.0:ssa oli keskuslukitus ja sävylasit.
CD:ssä oli ABS-jarrut ja lehtitaskut etuselkänojissa. 2.0 4x4:n varustelu oli GL-tasoa muutamin täydennyksin.
Vuoden 1989 alussa esitellyssä GT-mallissa oli suunnilleen GLS-tasoa vastaava varustelu. Lisänä oli urheiluistuimet, toisaalta takajalkatilan lämpösuuttimet puuttuivat. Rengaskoko oli 195/60R14. Sport-välitykset tarjosivat paremman suorituskyvyn. Puskureissa oli punainen raita.
Vuosimallissa 1991 oli keskuslukitus aina vakiona.
2000 16V:ssa oli erilainen maski, urheilullisemmin muotoillut helmat, takaspoileri, 195/60R15-pyörät kevytmetallivanteineen, ABS-jarrut, ajotietokone (sis. ulkolämpömittari), sähkösäätöiset ja lämmitettävät peilit ja nahkaratti.
Vuoden 1992 lopussa oli faceliftin aika. Perusmoottori oli nyt 1,8-litrainen, joskin 1.6-litrainen palasi kesällä 1993. Malliston yläpäätä laajensivat Turbo (204 hv) ja keväällä 1993 myös 2.5 V6 (170 hv). V6-mallissa oli puulistat ovissa, verhoilukangas samettia ja luistonesto. Turbossa oli 6-vaihteinen vaihteisto ja 16" kevytmetallivanteet.
Uusia turvallisuusvarusteita olivat turvavyön kiristimet ja sivutörmäyssuoja sekä lisävarusteena ollut täysikokoinen kuljettajan airbag.
Maski oli nyt korinvärinen ja Opelin logo sijaitsi siinä. Puskurit oli muotoiltu uudelleen ja ne olivat korinväriset myös GL-mallissa, josta kuitenkin puuttui muiden versioiden kromilistat. Takaistuimen selkänoja oli 2-osainen myös GL-mallissa. GLS-malleissa oli entisen lisäksi lämmitettävät sähköpeilit, lukuvalot ja säädettävät ristiseläntuet, CD:ssä ajotietokone ja sähköantenni.
Takavalot laajenivat sedanissa osittain tavaratilan kannen puolelle ja takavalojen välissä oli musta paneeli. Vuosimalliin 1995 vastaavat muutokset tulivat myös viisiovisen perään.
Aikaisemmat dieselit korvasi katalysaattorilla varustettu 60-hevosvoimainen turbodiesel.
Keväällä 1993 tuli perusmalliksi Expression, jossa oli GL-varusteiden lisäksi kierroslukumittari, korinväriset peilit, erikoisverhoilu (kuva) ja kylkiraidat, joissa toistuivat samat sini-punaiset koristeet kuin verhouksessa.
Vuoden 1994 alussa tuli Suomeen edullinen, mutta ylellinen CDX. CDX korvasi mallistosta GLS:n ja CD:n. Siinä oli GLS-tason lisäksi ylellisempi verhoilu puulistoineen, nahkaratti, sähköantenni, metalliväri ja sumuvalot. 4000 mk:lla CDX:ään sai 2 turvatyynyä ja ABS-jarrut. CDX:ään sai myös 2,0-litraisen 16-venttiilisen moottorin, jonka teho putosi 150:sta 136 hevosvoimaan.
Vuosimalliin 1995 GT:n korvasi Sport, jossa oli vakiona kevytmetallivanteet. Expressionin korvasi Merit, jossa ei ollut kierroslukumittaria, korinvärisiä peilejä eikä polttoaineen merkkivaloa. Sen sijaan kuljettajan turvatyyny oli vakiona, kuten kaikissa '95 malleissa. Meritin ohella pääasiallinen myyntimalli oli CDX, joka oli nyt myös V6-mallin varustetaso. CDX V6:ssa oli muiden CDX-mallien lisäksi kevytmetallivanteet ja luistonesto. Ajonestolaite Vectroihin tuli joulukuussa 1994.
Opel Vectra korvasi Asconan syksyllä 1988. Vectra oli tuolloin moderni auto niin ulkonäöltään kuin ominaisuuksiltaan ja siitä muodostui mittapuu, johon myöhempiä kilpailijoita verrattiin. Tekniikaltaan Vectra oli tuttu Opelia, mutta varustelu oli huomattavasti parempi kuin mihin Opeleissa oli totuttu. Suomessakin kaikissa malleissa oli mm. ohjaustehostin ja radio. Hinnan ja ominaisuuksien suhteen ja hienostuneen, mutta varovaisen tyylin ansiosta Vectrasta tuli erittäin suosittu auto.
Korimallit olivat neliovinen sedan ja viisiovinen HB. Niin jousitusta kuin istuimiakin oli Asconaan verrattuna pehmennetty mukavuuden lisäämiseksi ja siinä olikin onnistuttu. Pyörät olivat 14-tuumaiset. Ajo-ominaisuudet eivät olleet aivan aikansa parhaimmistoa.
Vectran moottorivaihtoehdot Suomessa olivat aluksi 1.6S 82 hv, 2.0i 115 hv ja 2.0i GT 130 hv, lisäksi keväällä 1989 katalysaattorimallit yksipistesuihkutuksella varustettu 1.6i 75 hv ja 2.0i 115 hv.
Karkeakäyntisistä moottoreista tapettiin ohituskiihtyvyys ylipitkillä välityssuhteilla, jotka toisaalta tekivät Vectrasta taloudellisen auton.
Vectran mallivalikoimaa lisättiin vähitellen. Lähes alkuvaiheessa mallistoon tulivat nelivetoversiot, jotka oli kehitetty Steyr-Puchin kanssa sekä 1,7-litrainen diesel (57 hv). Syksyllä 1989 esiteltiin Vectra 2000 16V, jossa oli sama 150-hevosvoimainen moottori kuin Kadett GSI 16V:ssä.
Syksyllä 1990 Suomeen tuotavaa mallistoa täydensi 1.8i (90 hv), joka oli ollut muualla myynnissä jo aikaisemmin. Vuonna 1992 melko pienitehoisen dieselin rinnalle saatiin 82-hevosvoimainen 1.7 TD.
Vectran varustevaihtoehdot olivat GL, GLS ja CD. GL:n erotti mustista puskureista. Muita eroja GL:stä GLS:ään olivat pääntuet ja lämpösuuttimet takana, 2-osainen takaselkänoja ja kierroslukumittari sekä parannettu äänieristys. GLS:n lisäksi GL 2.0:ssa oli keskuslukitus ja sävylasit.
CD:ssä oli ABS-jarrut ja lehtitaskut etuselkänojissa. 2.0 4x4:n varustelu oli GL-tasoa muutamin täydennyksin.
Vuoden 1989 alussa esitellyssä GT-mallissa oli suunnilleen GLS-tasoa vastaava varustelu. Lisänä oli urheiluistuimet, toisaalta takajalkatilan lämpösuuttimet puuttuivat. Rengaskoko oli 195/60R14. Sport-välitykset tarjosivat paremman suorituskyvyn. Puskureissa oli punainen raita.
Vuosimallissa 1991 oli keskuslukitus aina vakiona.
2000 16V:ssa oli erilainen maski, urheilullisemmin muotoillut helmat, takaspoileri, 195/60R15-pyörät kevytmetallivanteineen, ABS-jarrut, ajotietokone (sis. ulkolämpömittari), sähkösäätöiset ja lämmitettävät peilit ja nahkaratti.
Vuoden 1992 lopussa oli faceliftin aika. Perusmoottori oli nyt 1,8-litrainen, joskin 1.6-litrainen palasi kesällä 1993. Malliston yläpäätä laajensivat Turbo (204 hv) ja keväällä 1993 myös 2.5 V6 (170 hv). V6-mallissa oli puulistat ovissa, verhoilukangas samettia ja luistonesto. Turbossa oli 6-vaihteinen vaihteisto ja 16" kevytmetallivanteet.
Uusia turvallisuusvarusteita olivat turvavyön kiristimet ja sivutörmäyssuoja sekä lisävarusteena ollut täysikokoinen kuljettajan airbag.
Maski oli nyt korinvärinen ja Opelin logo sijaitsi siinä. Puskurit oli muotoiltu uudelleen ja ne olivat korinväriset myös GL-mallissa, josta kuitenkin puuttui muiden versioiden kromilistat. Takaistuimen selkänoja oli 2-osainen myös GL-mallissa. GLS-malleissa oli entisen lisäksi lämmitettävät sähköpeilit, lukuvalot ja säädettävät ristiseläntuet, CD:ssä ajotietokone ja sähköantenni.
Takavalot laajenivat sedanissa osittain tavaratilan kannen puolelle ja takavalojen välissä oli musta paneeli. Vuosimalliin 1995 vastaavat muutokset tulivat myös viisiovisen perään.
Aikaisemmat dieselit korvasi katalysaattorilla varustettu 60-hevosvoimainen turbodiesel.
Keväällä 1993 tuli perusmalliksi Expression, jossa oli GL-varusteiden lisäksi kierroslukumittari, korinväriset peilit, erikoisverhoilu (kuva) ja kylkiraidat, joissa toistuivat samat sini-punaiset koristeet kuin verhouksessa.
Vuoden 1994 alussa tuli Suomeen edullinen, mutta ylellinen CDX. CDX korvasi mallistosta GLS:n ja CD:n. Siinä oli GLS-tason lisäksi ylellisempi verhoilu puulistoineen, nahkaratti, sähköantenni, metalliväri ja sumuvalot. 4000 mk:lla CDX:ään sai 2 turvatyynyä ja ABS-jarrut. CDX:ään sai myös 2,0-litraisen 16-venttiilisen moottorin, jonka teho putosi 150:sta 136 hevosvoimaan.
Vuosimalliin 1995 GT:n korvasi Sport, jossa oli vakiona kevytmetallivanteet. Expressionin korvasi Merit, jossa ei ollut kierroslukumittaria, korinvärisiä peilejä eikä polttoaineen merkkivaloa. Sen sijaan kuljettajan turvatyyny oli vakiona, kuten kaikissa '95 malleissa. Meritin ohella pääasiallinen myyntimalli oli CDX, joka oli nyt myös V6-mallin varustetaso. CDX V6:ssa oli muiden CDX-mallien lisäksi kevytmetallivanteet ja luistonesto. Ajonestolaite Vectroihin tuli joulukuussa 1994.
Oho, olipas sen oloista tekstiä että olen tainnut aiemminkin lukea, ensimmäistä lausetta lukuunottamatta. Kannattaisi ehkä laittaa maininta siitä että teksti ei ole omaa...
Vectra on kieltämättä hyvä auto luokassaan, jos ei jopa paras. Ihan OK näköinen (no orkkis A1 ehkä ei...), hyvä ajaa ja mukavuuskin jokseenkin kohdallaan. Tilaa riittää ihan hyvin, ja muutenkin kiva peli. A2:lla ajeltu ehkä pari sataa kilsaa, kenties karvan alle. B- ja C-Vectroista ei juurikaan omia kokemuksia, koeajettu on mutta ei kovin pitkiä matkoja. Koeajojen perusteella kuitenkin ihan mukavan oloisia autoja nekin...
Vectra on kieltämättä hyvä auto luokassaan, jos ei jopa paras. Ihan OK näköinen (no orkkis A1 ehkä ei...), hyvä ajaa ja mukavuuskin jokseenkin kohdallaan. Tilaa riittää ihan hyvin, ja muutenkin kiva peli. A2:lla ajeltu ehkä pari sataa kilsaa, kenties karvan alle. B- ja C-Vectroista ei juurikaan omia kokemuksia, koeajettu on mutta ei kovin pitkiä matkoja. Koeajojen perusteella kuitenkin ihan mukavan oloisia autoja nekin...
Mielipide on kuin persereikä. Meillä kaikilla on sellainen, ja meistä kaikista toisen sellainen haisee pahalta.
Vanhemmilla ollut kaikki Vectran sukupolvet -91 1.6i GLS (jolla itse ajoin melkein 4 vuotta), -97 2.0 16V CD ja nyt -04 2.2 Direct Wagon Comfort varusteltuna.
Näistä A-Vectra on yhä perheessä ja hyvin ruksuttaa. Mittarissa n. 310tkm ja kori vain alkaa hieman pehmenemään. Tekniikka pelaa hienosti.
Itse olen pitänyt kaikista Vectran versioista, ehkäpä eniten juuri A:sta, toki C on oikein hieno, mutta sitä en ole ajanut, kuin muutaman tkm, joten pidempiaikaiset kokemukset puuttuu.
B-Vectra oli myös varsin mainio, mutta siihen ei tullut kiinnyttyä yhtä hyvin, kuin A-malliin, joka oli omassa käytössä vuosia.
Vieläkin mukava välillä ajella tuolla A-Veculla... Laiskahan se on, mutta vauhtiin päästyään oikein leppoisa matka-auto.
Näistä A-Vectra on yhä perheessä ja hyvin ruksuttaa. Mittarissa n. 310tkm ja kori vain alkaa hieman pehmenemään. Tekniikka pelaa hienosti.
Itse olen pitänyt kaikista Vectran versioista, ehkäpä eniten juuri A:sta, toki C on oikein hieno, mutta sitä en ole ajanut, kuin muutaman tkm, joten pidempiaikaiset kokemukset puuttuu.
B-Vectra oli myös varsin mainio, mutta siihen ei tullut kiinnyttyä yhtä hyvin, kuin A-malliin, joka oli omassa käytössä vuosia.
Vieläkin mukava välillä ajella tuolla A-Veculla... Laiskahan se on, mutta vauhtiin päästyään oikein leppoisa matka-auto.
Patteriauto + Astra 5D 1.2T -20
Ex: Grandland X Hybrid4 -20, Insignia CT biturbo - 15, Astra -10, Insignia -11, Corsa -07, Vectra -05, Vectra -01, Astra GSi 16V -93, Vectra -90, Kadett ~82..
Ex: Grandland X Hybrid4 -20, Insignia CT biturbo - 15, Astra -10, Insignia -11, Corsa -07, Vectra -05, Vectra -01, Astra GSi 16V -93, Vectra -90, Kadett ~82..