16v turbo ascona kilvissä
olisikohan oikea tapa lähestyä aisaa kerhon ja muiden kerhojen/harrastajien alkaa aktiivisesti ajamaan asiaa kohti väljempiä rakentelusäännöksiä
(sen sijaan että vain venytetään sääntöjä vaikka sen kaikki tietäisivätkin)
niinhän Ruotsissa on tehty ja hyvillä tuloksilla mm rakennelluilla autoilla on omat konttorit jotka osaavat katsastaa ne oikeudenmukaisesti tekemällä mm ajettavuus- ja jarrutustestit, jos auto on turvallinen siihen saa tehokkaan moottorin
kohta kun autovero menettää merkityksensä vanhojen autojen ja niiiden osien suhteen voisi ajaa esim 50% säännön poistamista vanhemmilta autoilta esim yli 15v tms
koska valtio ei menetä mitään jos kahdesta jo verotetusta raadosta tehdään yksi toimiva auto
(sen sijaan että vain venytetään sääntöjä vaikka sen kaikki tietäisivätkin)
niinhän Ruotsissa on tehty ja hyvillä tuloksilla mm rakennelluilla autoilla on omat konttorit jotka osaavat katsastaa ne oikeudenmukaisesti tekemällä mm ajettavuus- ja jarrutustestit, jos auto on turvallinen siihen saa tehokkaan moottorin
kohta kun autovero menettää merkityksensä vanhojen autojen ja niiiden osien suhteen voisi ajaa esim 50% säännön poistamista vanhemmilta autoilta esim yli 15v tms
koska valtio ei menetä mitään jos kahdesta jo verotetusta raadosta tehdään yksi toimiva auto
Ei pidä masentua nimimerkki Kadett 2.0i. Kaikkihan haluaisivat nopean ja halvan auton....
Olen itsekin ihmetellyt että miksi Suomessa ollaan niin huonoja kuskeja ettei saada ajaa tehokkailla autoilla, kun serkkumme Ruotsissa saavat tehdä mitä vaan?
Toisaalta kuka tahansa voi mennä kauppaan, ja ostaa tehokkaan auton, jos on vaan riittävästi rahaa. Huikea autoveroko tekee hankinnasta turvallisen ja luvallisen? Tiedän paljon ihmisiä, joilla on huippunopeita autoja, mutta ei vähääkään hajua autoista tai ajamisesta.
kh / Tunex
Olen itsekin ihmetellyt että miksi Suomessa ollaan niin huonoja kuskeja ettei saada ajaa tehokkailla autoilla, kun serkkumme Ruotsissa saavat tehdä mitä vaan?
Toisaalta kuka tahansa voi mennä kauppaan, ja ostaa tehokkaan auton, jos on vaan riittävästi rahaa. Huikea autoveroko tekee hankinnasta turvallisen ja luvallisen? Tiedän paljon ihmisiä, joilla on huippunopeita autoja, mutta ei vähääkään hajua autoista tai ajamisesta.
kh / Tunex
- Juho Anttila
- 'Senator'

- Viestit: 519
- Liittynyt: 14 Helmi 2002, 02:00
- Paikkakunta: Kokemäki
- Viesti:
Käsittääkseni SHAL:n idea on suurinpiirtein tämä mitä kirjoitit. Lienee hieman hiljainen yhdistys vielä mutta käsittääkseni nousemassa jotain tekemäänkin. Ja minä kyllä allekirjoitan että tuo konttoriajatustapa ja prosenttisäännöt vanhoista pois...On 2002-09-16 10:04, ProStreet wrote:
olisikohan oikea tapa lähestyä aisaa kerhon ja muiden kerhojen/harrastajien alkaa aktiivisesti ajamaan asiaa kohti väljempiä rakentelusäännöksiä
(sen sijaan että vain venytetään sääntöjä vaikka sen kaikki tietäisivätkin)
niinhän Ruotsissa on tehty ja hyvillä tuloksilla mm rakennelluilla autoilla on omat konttorit jotka osaavat katsastaa ne oikeudenmukaisesti tekemällä mm ajettavuus- ja jarrutustestit, jos auto on turvallinen siihen saa tehokkaan moottorin
kohta kun autovero menettää merkityksensä vanhojen autojen ja niiiden osien suhteen voisi ajaa esim 50% säännön poistamista vanhemmilta autoilta esim yli 15v tms
koska valtio ei menetä mitään jos kahdesta jo verotetusta raadosta tehdään yksi toimiva auto
eipä se valtio siinä kerran mitään menetä.
edit: http://www.shal.fi kertoo lisää.
<font size=-1>[ This Message was edited by: Juho Anttila on 2002-09-16 10:17 ]</font>
Bilsporttia (ruotsalainen asiallinen autolehti joka esittelee kaikkia autoja, niin euroja, japseja kuin jenkkejä) kun lukee oikein harmittaa kuinka siellä saa tehdä melkein mitä vaan jos se on toteutettu asiallisesti ja turvallisesti
uusimmassa Bilsportissa on mm Honda Civic 1,6 turbo tuplilla ilokaasulaitteilla, 600hv katu-Audi
edellisessä numerossa oli 580hv e30 2,8l turbo-Bemari ja monia viilattuja 350-450hv Saabeja, Volvoja ja Audeja vertailutestissä
"En dag på strippen" kadunmiehen kiihdytyspäivillä menivät jo 11 sek puolelle varttimalillla etuvetoisilla
ilokaasuja esiteltiin monessa katuautossa mm Honda CRX 1,6-16v + 75hv kaasuja = 13sek varttimaililla
hyvä lehti, suosittelen (aika helppoa lukea vaikka ruotsi ei olisikaan ollut suosikki koulussa sillä toistuvat tekniikkasanat oppii nopeasti)
_________________
Pete
http://www.prostreet.fi
myynti@prostreet.fi
tel +358-19-469640
gsm +358-400-790019
gsm +358-41-5132882
fax +358-19-469600
<font size=-1>[ This Message was edited by: ProStreet on 2002-09-16 10:20 ]</font>
uusimmassa Bilsportissa on mm Honda Civic 1,6 turbo tuplilla ilokaasulaitteilla, 600hv katu-Audi
edellisessä numerossa oli 580hv e30 2,8l turbo-Bemari ja monia viilattuja 350-450hv Saabeja, Volvoja ja Audeja vertailutestissä
"En dag på strippen" kadunmiehen kiihdytyspäivillä menivät jo 11 sek puolelle varttimalillla etuvetoisilla
ilokaasuja esiteltiin monessa katuautossa mm Honda CRX 1,6-16v + 75hv kaasuja = 13sek varttimaililla
hyvä lehti, suosittelen (aika helppoa lukea vaikka ruotsi ei olisikaan ollut suosikki koulussa sillä toistuvat tekniikkasanat oppii nopeasti)
_________________
Pete
http://www.prostreet.fi
myynti@prostreet.fi
tel +358-19-469640
gsm +358-400-790019
gsm +358-41-5132882
fax +358-19-469600
<font size=-1>[ This Message was edited by: ProStreet on 2002-09-16 10:20 ]</font>
-
havericky
- 'Diplomat'

- Viestit: 3852
- Liittynyt: 31 Tammi 2002, 02:00
- Paikkakunta: Janakkala - Turenki
- Viesti:
Saattaisi olla. Suomen harrasteajoneuvoliiton hallituksesta löytyy myös 60 ja 70 luvun Opeleiden kerhon edustus. Ehkä OCF:nkin pitäisi saada sinne joku?On 2002-09-16 10:04, ProStreet wrote:
olisikohan oikea tapa lähestyä aisaa kerhon ja muiden kerhojen/harrastajien alkaa aktiivisesti ajamaan asiaa kohti väljempiä rakentelusäännöksiä
(sen sijaan että vain venytetään sääntöjä vaikka sen kaikki tietäisivätkin)
Olen täysin samaa mieltä. Noin sen pitäisi tässäkin maassa mennä muttei mene. Jos alusta vastaa jarruineen koneen voimaa niin auto on mielestäni yhtä turvallinen kuin heikommalla koneella=heikommalla alustalla varustettu uudempikin auto.niinhän Ruotsissa on tehty ja hyvillä tuloksilla mm rakennelluilla autoilla on omat konttorit jotka osaavat katsastaa ne oikeudenmukaisesti tekemällä mm ajettavuus- ja jarrutustestit, jos auto on turvallinen siihen saa tehokkaan moottorin.
Kävin muutamia vuosia sitten vilkasta keskustelua ja kirjeenvaihtoa AKE:n insinöörien ja päälliköiden kanssa juuri samasta aiheesta. Prosenttisääntöhän on täysin idioottimainen, kun sitä kuitenkaan ei pysty kukaan valvomaan. Jos ajatellaan liikenteessä olevia vanhoja 70-80-luvun autoja, niin kuinkahan monessa prosentit ovat tallella? Jo pelkästään talvi syö ruosteen muodossa prosentin vuodessa... Ja eikö noin vanha auto ole jo polttoaineveroina maksanut itselleen uuden elämän?
Kannatan ajatusta yrittää saada rakentelua lailliseksi, ja jonkinlaisten sääntöjen puitteissa. Pitäisikö asiasta pitää pieni palaveri? Toisaalta juuri nyt on huono aika, kun on tämä Audimiehen törttöily jupakka ja ylinopeuskeskustelu vilkkaimmillaan. Mutta asiaa voisi valmistella.
KH / Tunex
Kannatan ajatusta yrittää saada rakentelua lailliseksi, ja jonkinlaisten sääntöjen puitteissa. Pitäisikö asiasta pitää pieni palaveri? Toisaalta juuri nyt on huono aika, kun on tämä Audimiehen törttöily jupakka ja ylinopeuskeskustelu vilkkaimmillaan. Mutta asiaa voisi valmistella.
KH / Tunex
-
havericky
- 'Diplomat'

- Viestit: 3852
- Liittynyt: 31 Tammi 2002, 02:00
- Paikkakunta: Janakkala - Turenki
- Viesti:
Prosenttisäännön voimaantulosta voi syyttää mun mielestä ainoastaan mersumiehiä jotka aikoinaan tekivät korinvaihtoja ja tekniikan vaihtoja niin että vaihdettavien osien määrä oli 100% ja myivät kyseisen vehkeen älyttömällä voitolla sitten eteenpäin. Rahan ahneiden mersumiesten moka kolahti monen todellisen autoharrastajan nilkkaan.
Mihin tommosesta pitäisi sitten valittaa? Ja voiko moisesta olla edes hyötyä?
<font size=-1>[ This Message was edited by: havericky on 2002-09-16 10:58 ]</font>
Mihin tommosesta pitäisi sitten valittaa? Ja voiko moisesta olla edes hyötyä?
<font size=-1>[ This Message was edited by: havericky on 2002-09-16 10:58 ]</font>
- Juho Anttila
- 'Senator'

- Viestit: 519
- Liittynyt: 14 Helmi 2002, 02:00
- Paikkakunta: Kokemäki
- Viesti:
-
havericky
- 'Diplomat'

- Viestit: 3852
- Liittynyt: 31 Tammi 2002, 02:00
- Paikkakunta: Janakkala - Turenki
- Viesti:
Pystyn kyllä.
Tässä tulee:
Saksasta ostetun ikämersun mittarissa vain 62 000 kilometriä
Suomeen rekisteröinti kaksinkertaistaa hinnan
Pienessä vuoristokylässä entisen DDR:n rajalla asuva herra Heinz Müller on varsin varakas mies. Kesällä 1994 hän osti uuden viininpunaisen diesel-Mercedeksen. Sittemmin yli seitsemänkymmenen vuoden ikä alkoi hidastaa Müllerin menoja. Mersun mittariin kertyi vuosittain kilometrejä vain pari tuhatta. Lopulta hän päätti myydä autonsa.
Iltalehden Saksan autoliikkeitä kierrellyt testiryhmä törmäsi Heinz Müllerin autoon Braunschweigin kaupungissa viime viikon lopulla.
E-koppaisen Mercedes-Benzin pelti kiilsi kilpaa Saksan myöhäiskesän auringon kanssa. Mutta auton kaunis muoto ei vielä sinänsä merkinnyt mitään, sillä yhtä lailla hehkui monen muunkin ajopelin pinta autoliikkeen pihalla. Eikä naapuriliikkeidenkään tarjonnassa ollut valittamista.
Sitä vastoin Herr Müllerin auton matkamittarin lukema kiihotti mielikuvitusta enemmän kuin muut. Diesel-moottorisella Mercedeksellä oli ajettu vain 62 000 kilometriä kahdeksan käyttövuoden aikana.
Auton yleisilme vahvisti käsitystä, että tuo lukema piti paikkaansa.
Samoin saksalaisella ylitäsmällisyydellä präntätty huoltokirja ja rekisteriote tukivat lukeman todenperäisyyttä. Mersua oli huollettu vuoden välein merkkiliikkeessä ja kilometrit olivat hitaasti kertyneet tahdin hidastuessa tälle vuosituhannelle tultaessa.
Entä hinta? Autosta pyydettiin 9 990 euroa.
Huoltokirja paljasti kolhun
Vain huoltokirjaan merkitty parin vuoden takainen etupuskurin uusiminen hieman arvelutti. Autoa oli ilmeisesti kolhittu. Sen jälkeinen korjaus ja maalaus oli kylläkin tehty asiallisesti. Täysin uudenveroinen auto ei kuitenkaan ollut.
Lopulta huoltokirjan tavaaminen ja korin koputtelu johtivat tositoimiin.
Pyysimme avaimia koeajoa varten. Autovälitysliikkeen omistaja Folker Miltz suostui koeajolenkkiin havaittuaan, että suomalaiset ovat rahamiehiä eivätkä osta yhtään mitään kokeilematta sitä ensin.
Ajossa mersu käyttäytyi kuin uusi. Mikään paikka ei nitissyt ja meno oli jouhevaa. Raskas auto soljui vaivatta eteenpäin yhtälailla kaupunkiliikenteessä kuin moottoritielläkin.
Nopeutta, ei kiihtyvyyttä
Totuuden nimessä on toki sanottava, ettei kaksilitrainen dieselmoottori ole mikään voimanpesä lähes kaksitonnisen auton konepellin alla. Vauhti kiihtyi hitaasti, mutta kun vauhtiin oli päästy sitä riitti.
Saksalaisella moottoritiellä auto kiihtyi pitkäksi välitetyllä viitosvaihteella hitaasti mutta varmasti 170 km/h:n mittarinopeuteen.
Palasimme Miltzin toimistoon. Alkoi tinkiminen ja Miltz valitteli pieniä katteitaan. Lopulta Miltzin päätyi 9 900 euron hintatarjoukseen ja lupasi siirtokilvet maasta poistumiseen kuudella kympillä päälle.
Iltalehden valokuvaaja suostui tarjoukseen ja pino eurorahaa vaihtoi omistajaa.
Tönimistä tulliluukulla
Kaupanteon jälkeen käänsimme keulan kohti pohjoista. Muutaman tunnin päästä Rostockin satamassa huomasimme olevamme samassa jonossa viidenkymmenen muun siirtokilpisen Mercedeksen kanssa. Asialla olivat venäläiset, jotka jonottivat samaan Hankoon vievään Superfast-autolauttaan.
Mersujen lisäksi Venäjälle oli matkalla kymmenkunta Audia ja isommanpuoleista BMW:tä sekä muutama Volkswagen.
Autolautta oli vain puolillaan autoja. Tästä huolimatta seuraavana iltana Hangon satamassa koimme mitä ralli kohti Vaalimaata tarkoittaa. Venäläiset nuoret miehet tööttäilivät ja mistään jonotussäännöistä piittaamatta pyrkivät ensimmäisenä Suomen kamaralle.
Sama ryminä toistui Hangon tullikamarissa, jonka ainoalla luukulla venäläiset tönivät toisiaan ja pari suomalaista yritti ponnistella menossa mukana.
Hinta nousee yli markkina-arvon
Ostettuamme suomalaisen vakuutuksen ja lisäkilvet pääsimme lopulta Helsinkiin. Kotona auto herätti ihastusta ja kaikki ihmettelivät sen kilometrilukemaa.
Mutta koitti paluu arkeen. Auton rekisteröinti Suomeen osoittautui ennakko-odotusten mukaisesti hyvin kalliiksi.
Maanantaina Helsingin tulliasemalta saamamme autoverolaskelman mukaan autosta pitäisi maksaa Suomen valtiolle autoveroa 13 521 euroa. Eli auton kokonaishinta kipuaisi kaikkine kuluineen reilusti yli 24 000 euron.
Tuo summa on selvästi yli tämänikäisen Mercedes-Benzin suomalaisen hinnan.
Auton omistaja päätti jäädä odottamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöstä joka mahdollisesti määrittelee muualta EU:sta Suomeen tuotavien käytettyjen autojen verokohtelun uudelleen. Päätös on luvassa kuluvan kuun 19. päivä.
Herr Müllerin entinen auto pysyy siksi tallissa lähipäivät.
Ensimmäisenä kunnon suojaus
Itse autossa on odotteluun ainesta. Auton tutkineet asiantuntijat toteavat yksimielisesti, että alhainen kilometrilukema pitää paikkansa.
Työtä auton kanssa pitää kuitenkin tehdä. Uusi se ei missään tapauksessa ole. Sen pohjassa on esimerkiksi seisomisesta aiheutunutta pintaruostetta. Samoin yhdessä kohtaa alustan suojamassassa on aukko. Tuolta alueelta massa pitää repiä irti, pohja hiekkapuhaltaa ja levittää uusi massa sen tilalle.
Auto kaipaa muutenkin täydellistä ja huolellista ruostesuojausta sekä täkäläisten viranomaisten vaatimia kylkisuuntavilkkuja.
Näistä toimenpiteistä aiheutuvat kulut ovat kuitenkin pientä autoveron rinnalla.
Tässä tulee:
Saksasta ostetun ikämersun mittarissa vain 62 000 kilometriä
Suomeen rekisteröinti kaksinkertaistaa hinnan
Pienessä vuoristokylässä entisen DDR:n rajalla asuva herra Heinz Müller on varsin varakas mies. Kesällä 1994 hän osti uuden viininpunaisen diesel-Mercedeksen. Sittemmin yli seitsemänkymmenen vuoden ikä alkoi hidastaa Müllerin menoja. Mersun mittariin kertyi vuosittain kilometrejä vain pari tuhatta. Lopulta hän päätti myydä autonsa.
Iltalehden Saksan autoliikkeitä kierrellyt testiryhmä törmäsi Heinz Müllerin autoon Braunschweigin kaupungissa viime viikon lopulla.
E-koppaisen Mercedes-Benzin pelti kiilsi kilpaa Saksan myöhäiskesän auringon kanssa. Mutta auton kaunis muoto ei vielä sinänsä merkinnyt mitään, sillä yhtä lailla hehkui monen muunkin ajopelin pinta autoliikkeen pihalla. Eikä naapuriliikkeidenkään tarjonnassa ollut valittamista.
Sitä vastoin Herr Müllerin auton matkamittarin lukema kiihotti mielikuvitusta enemmän kuin muut. Diesel-moottorisella Mercedeksellä oli ajettu vain 62 000 kilometriä kahdeksan käyttövuoden aikana.
Auton yleisilme vahvisti käsitystä, että tuo lukema piti paikkaansa.
Samoin saksalaisella ylitäsmällisyydellä präntätty huoltokirja ja rekisteriote tukivat lukeman todenperäisyyttä. Mersua oli huollettu vuoden välein merkkiliikkeessä ja kilometrit olivat hitaasti kertyneet tahdin hidastuessa tälle vuosituhannelle tultaessa.
Entä hinta? Autosta pyydettiin 9 990 euroa.
Huoltokirja paljasti kolhun
Vain huoltokirjaan merkitty parin vuoden takainen etupuskurin uusiminen hieman arvelutti. Autoa oli ilmeisesti kolhittu. Sen jälkeinen korjaus ja maalaus oli kylläkin tehty asiallisesti. Täysin uudenveroinen auto ei kuitenkaan ollut.
Lopulta huoltokirjan tavaaminen ja korin koputtelu johtivat tositoimiin.
Pyysimme avaimia koeajoa varten. Autovälitysliikkeen omistaja Folker Miltz suostui koeajolenkkiin havaittuaan, että suomalaiset ovat rahamiehiä eivätkä osta yhtään mitään kokeilematta sitä ensin.
Ajossa mersu käyttäytyi kuin uusi. Mikään paikka ei nitissyt ja meno oli jouhevaa. Raskas auto soljui vaivatta eteenpäin yhtälailla kaupunkiliikenteessä kuin moottoritielläkin.
Nopeutta, ei kiihtyvyyttä
Totuuden nimessä on toki sanottava, ettei kaksilitrainen dieselmoottori ole mikään voimanpesä lähes kaksitonnisen auton konepellin alla. Vauhti kiihtyi hitaasti, mutta kun vauhtiin oli päästy sitä riitti.
Saksalaisella moottoritiellä auto kiihtyi pitkäksi välitetyllä viitosvaihteella hitaasti mutta varmasti 170 km/h:n mittarinopeuteen.
Palasimme Miltzin toimistoon. Alkoi tinkiminen ja Miltz valitteli pieniä katteitaan. Lopulta Miltzin päätyi 9 900 euron hintatarjoukseen ja lupasi siirtokilvet maasta poistumiseen kuudella kympillä päälle.
Iltalehden valokuvaaja suostui tarjoukseen ja pino eurorahaa vaihtoi omistajaa.
Tönimistä tulliluukulla
Kaupanteon jälkeen käänsimme keulan kohti pohjoista. Muutaman tunnin päästä Rostockin satamassa huomasimme olevamme samassa jonossa viidenkymmenen muun siirtokilpisen Mercedeksen kanssa. Asialla olivat venäläiset, jotka jonottivat samaan Hankoon vievään Superfast-autolauttaan.
Mersujen lisäksi Venäjälle oli matkalla kymmenkunta Audia ja isommanpuoleista BMW:tä sekä muutama Volkswagen.
Autolautta oli vain puolillaan autoja. Tästä huolimatta seuraavana iltana Hangon satamassa koimme mitä ralli kohti Vaalimaata tarkoittaa. Venäläiset nuoret miehet tööttäilivät ja mistään jonotussäännöistä piittaamatta pyrkivät ensimmäisenä Suomen kamaralle.
Sama ryminä toistui Hangon tullikamarissa, jonka ainoalla luukulla venäläiset tönivät toisiaan ja pari suomalaista yritti ponnistella menossa mukana.
Hinta nousee yli markkina-arvon
Ostettuamme suomalaisen vakuutuksen ja lisäkilvet pääsimme lopulta Helsinkiin. Kotona auto herätti ihastusta ja kaikki ihmettelivät sen kilometrilukemaa.
Mutta koitti paluu arkeen. Auton rekisteröinti Suomeen osoittautui ennakko-odotusten mukaisesti hyvin kalliiksi.
Maanantaina Helsingin tulliasemalta saamamme autoverolaskelman mukaan autosta pitäisi maksaa Suomen valtiolle autoveroa 13 521 euroa. Eli auton kokonaishinta kipuaisi kaikkine kuluineen reilusti yli 24 000 euron.
Tuo summa on selvästi yli tämänikäisen Mercedes-Benzin suomalaisen hinnan.
Auton omistaja päätti jäädä odottamaan Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen päätöstä joka mahdollisesti määrittelee muualta EU:sta Suomeen tuotavien käytettyjen autojen verokohtelun uudelleen. Päätös on luvassa kuluvan kuun 19. päivä.
Herr Müllerin entinen auto pysyy siksi tallissa lähipäivät.
Ensimmäisenä kunnon suojaus
Itse autossa on odotteluun ainesta. Auton tutkineet asiantuntijat toteavat yksimielisesti, että alhainen kilometrilukema pitää paikkansa.
Työtä auton kanssa pitää kuitenkin tehdä. Uusi se ei missään tapauksessa ole. Sen pohjassa on esimerkiksi seisomisesta aiheutunutta pintaruostetta. Samoin yhdessä kohtaa alustan suojamassassa on aukko. Tuolta alueelta massa pitää repiä irti, pohja hiekkapuhaltaa ja levittää uusi massa sen tilalle.
Auto kaipaa muutenkin täydellistä ja huolellista ruostesuojausta sekä täkäläisten viranomaisten vaatimia kylkisuuntavilkkuja.
Näistä toimenpiteistä aiheutuvat kulut ovat kuitenkin pientä autoveron rinnalla.
-
kadett2.0i
- 'Senator'

- Viestit: 655
- Liittynyt: 08 Kesä 2002, 03:00
- Paikkakunta: Tampere
huomasin kyllä itekin, että vähän liian yksityiskohtaisesti kerroin miten se tehtiin, mutta kun olin niin innoissani ja halusin siitä tietysti kaikille harrastajille kertoa, sorry. suomen touhu on kyllä rakentelun kannalta aika syvältä, kaveri oli juuri viikon kyproksella ja sanoi, että siellä oli sellasia rakennelmia, mitä suomessa olisi ihan turha yrittää leimata. samaten nämä tyyppikatsatus hommat, kaverin piti ostaa uusi mitsu evo 7, mutta kun ei ole suomeen tyyppikatsastettu yhtä ainoaa evoa. mitenkähän tämä muuttuu jos kohta saa tuoda saksasta menopelejä??
Meidän piti mennä mukaan SHAL:n kokoukseen Forssassa kun kerran olimme paikallakin ja asiasta oli sovittu. No kukaan ei sitten muistanut sinne mennä kuitenkaan...On 2002-09-16 10:32, havericky wrote:Saattaisi olla. Suomen harrasteajoneuvoliiton hallituksesta löytyy myös 60 ja 70 luvun Opeleiden kerhon edustus. Ehkä OCF:nkin pitäisi saada sinne joku?On 2002-09-16 10:04, ProStreet wrote:
olisikohan oikea tapa lähestyä aisaa kerhon ja muiden kerhojen/harrastajien alkaa aktiivisesti ajamaan asiaa kohti väljempiä rakentelusäännöksiä
(sen sijaan että vain venytetään sääntöjä vaikka sen kaikki tietäisivätkin)
Ongelma SHAL:n kanssa on että heidän mielestään "harrasteauto" ei voi olla alle 30-vuotias. Tai vähintään 25 vuotta pitäisi olla ikää ennenkuin sitä voi sanoa harrasteautoksi, kaikki muut ovat kuulemma käyttöautoja siitä riippumatta miten niitä käytetään tai on rakennettu. Myöskään päivittäisessä käytössä oleva auto ei voi olla "harrasteauto", vaan silloin se on käyttöauto. Tämä kaikki johtuu siitä että SHAL yrittää saada lainsäädäntöön museoajoneuvon tapaista "harrasteajoneuvo"-määritelmää jolla olisi edullisemmat käyttömaksut ja siksi sinne on otettu näitä ikä- ja käyttörajoituksia.
siispä OCF-läistenn ja muitten harrastajien on yhteistyötä SHAL:in kanssa unohtamatta ajettava rakennettujen autojen oikeuksia ilman ikärajoja
autoveron suhteen (prosenttisäännöt)saatetaan tarvita jotain ikärajaa esim 10 tai 15v
joku osaa varmasti ruotsia hyvin tai se on äidinkielenä, yhteys SMF:ään ja muihin kerhoihin ja neuvoa sieltä miten asia aikanaa ajettiin
sitten yhdistetään niinhin uudet ajatukset ja isojen kerhojen voimat = jotain tapahtunee
yksin tai pienellä porukalla on aina vaikeaa
autoveron suhteen (prosenttisäännöt)saatetaan tarvita jotain ikärajaa esim 10 tai 15v
joku osaa varmasti ruotsia hyvin tai se on äidinkielenä, yhteys SMF:ään ja muihin kerhoihin ja neuvoa sieltä miten asia aikanaa ajettiin
sitten yhdistetään niinhin uudet ajatukset ja isojen kerhojen voimat = jotain tapahtunee
yksin tai pienellä porukalla on aina vaikeaa

