Ennen kuin alan puhumaan autosta niin tahtoisin sanoa että en ole mikään erityinen tarinan kertoja ja vielä huonompi auton rakentaja mutta katsotaan mitä saadaan aikaiseksi
Elettiin 2020 huhtikuuta. Pitkään oli ollut etsinnässä projektiautoa jolla voisi sitten ajella kesäiltaisin auringonlaskuun.
Hetken selailtua löysin facebookista ilmoituksen 1.2S C-Kadetista.. Vaikutti lupaavalta joten sovittiin tapaaminen.
Tietty päätökseen vaikutti se, että isälläni oli ollut lukuisia C-Kadetteja joista oli aina jäänyt ajatus takaraivoon jyskyttämään että jospa joskus saisi omankin.
Ei muutakuin keula kohti Imatraa ja kiireellä katsomaan minkälainen hirvitys sieltä paljastuu. Rakkautta ensi silmäyksellä.
Nopea koeajo ja valuutta vaihtoi omistajaa. Hymy taisi hyytyä sinä päivänä vasta siinä vaiheessa kun menin nukkumaan.
Oli kyllä varsin mielenkiintoinen reissu ajaa Imatralta Kouvolaan lähes vakiolla kadetilla missä muita virityksiä ei ollut kuin suoraputki
Ohessa ensimmäinen kuva minkä autosta kerkesin ottaa, juuri kyseiseltä hakureissulta.
Loppu kevät meni ajellessa vaihtelevalla menestyksellä ja tutustuttaessa jo lähes kivikautiseen työntötanko tekniikkaan.
Autolla tuli tehtyä jonkin verran työmatka ajoa kunnes leima meni umpeen.
Tuli vaihdettua pikkuperä ison kemppiperän tilalle ja vietyä auto leimalle. Leima tuli puhtain paperein työkavereiden kovasta nälväilystä huolimatta
Sitten eräänä kesäiltana tuli lähdettyä taas kylälle ajamaan p-rallia ja tuli tehtyä turhan räväkkä kiihdytys. Outo nakutus ilmeni joka koveni jatkuvasti. Syyksi paljastui 4-sylinterin pakoventtiilin keinun mutteri joka oli löystynyt ja täten välys oli karannut. Tästä taas seurasi se että työntötanko oli itsessään lyhentynyt noin 2cm.
Onneksi Kadetin mukana tuli iso liuta malmikasan varaosia joista nopeasti sainkin vaihdettua ehjän työntötangon tilalle ja säädettyä venttiilinvälykset uudelleen. Kolme viikkoa kerkesin ajamaan kunnes käynti alkoi epämääräisesti pätkimään ja lopulta auto ei käynyt enää ollenkaan alle 4000 kierroksen. Yritin vaihdella eri kaasareita, tutkia oliko mahd. bensapumpussa vika mutta kaikki toimi niiltä osin mutta vikaa ei silti löytynyt.
Lopun kesää kadetti seisoikin tallissa kun tuli lähdettyä suorittamaan asepalvelusta.
Onnekseni olin jo lähes heti auton oston jälkeen ruvennut huoltamaan 1.3s konetta jossain kohtaa kadetin keulille nostettavaksi.
Sitten se tuli sujautettua kadetin keulille malmikasan tilalle jossain sydäntalven aikoihin lomilla ollessani ja tuli saatua jopa savut koneesta.
Fiilis oli aivan katossa kun ensimmäistä kertaa ikinä sai tehtyä tekniikanvaihdon ja vielä onnistuneesti.
Auto saatiin sopivasti ajoon viimeisiltä lomilta palatessa ja pääsin lähtemään reserviin kyseisellä rakkineella.
Samana päivänä tuli tehtyä ensimmäinen tulikoe OHC-tekniikalle kun ajettiin 200km reissu Rantasalmelle.
Auto toimi mainiosti kunnes seuraavana aamuna "pienessä" krapulassa olimme lähdössä käymään kaupassa ja jostain syystä kadetti ei tahtonut liikkua eteen eikä taakse.
Pykälät meni kaikki hyvällä tuntumalla silmään ja kytkimessä oli selkeästi tuntumaa? Puhelimesta löytyi joskus yön pikkutunneilla kuvattu video jossa oli kierrätetty moottoria ja rundari oli pyörinyt jossain 8.5k paikkeilla
No, auto ykkösellä käyntiin ja kotia päin ilman kytkintä rankan mökkiviikonlopun jälkeen ihmettelemään mitä sieltä nyt meni.
Olikin melkoinen shokki kun tämä näky oli vastassa kun irroitin lootan
Edelleen on mysteeri että oliko 8.5k rundarissa liikaa 40-vuotta vanhalle asetelmalle vai oliko autoa huudatettu kytkin pohjassa jolloinka tuo pääsi lämpeämään liikaa. Kenties joku osaisi kertoa täällä?
Loppu kesänä tulikin ajeltua aika paljon ja ajokilsoja taisi kertyä lähemmäs 5000km. Tuli käytyä "stadis" rusan shellillä ja erinäisissä autotapahtumissa ympäri etelä-suomea. Yhdessä vaiheessa tuli myös yritettyä Irmscherin ruiskun laittoa mutta en saanut pelaamaan, sen takia en myöskään päässyt summerpartyille jolle oli pitäny jo mennä ainakin viimeisen 3-vuoden ajan
Tuli sitä kesän aikana myös räjäytettyä orkkis pikkuperäkin, taisi olla liikaa kytkinpommeja yhdelle iltaa. Samalla vaihdoin kemppilukolla varustetun ison perän takaisin. Tämän jälkeen ajoa taisi tulla vielä noin 600km kunnes yhtenä perjantai-iltana pinnapultit antautuivat perästä ja auto jäi seisontaan.
Viimein päästään nyky tilanteeseen. Auto on purettu miljoonaan osaan talliin ja tarkoitus olisi kenkälusikkaa käyttäen tunkea X20XEV + R25 kadettiin. Tuli hieman pitempi tarina kirjoiteltua kun innostuin tarinoimaan. En tiedä jaksoiko kukaan lukea koko juttua mutta omaksi ilokseni minä tänne kirjoittelen, samalla kantaen korteni kekoon kerhon hengissä pitämisen vuoksi
Lopuksi loppukesän räpsy autosta.
. Laita vaan nykytilanteestakin kuvia, kun auto nippeleinä. Tuliko isompia ruostepeikkoja vastaan purkaessa?
