Paska Omena kirjoitti:Meillä on tollanen Matsuin liikuteltava ilmastointimöhkäle, sitten siinä on sellaset kivat puhaltimen ritilät mistä mahtuu tiputtelemaan palapelin paloja, Nokian x3-02:sia yms tavaraa... Vempain on yli vuoden vanha eli takuu on jo ummessa, mutta ostin siihen sillon se Gigantin 3 vuoden ultimatesuperturvan.
Tässä yks päivä koitin laittaa sen vekottimen päälle niin heti alkoi helvetillinen rohina ja kolina kun tais potkuri osua siihen irtokamaan mitä sinne joku ilmeisesti on ritilöiden välistä tiputellut. Kannattaako toi nyt sitten esim. vahingossa tiputtaa 2 metristä lattialle, kerätä sisältä paljastuneet lelut ja lähteä käymään Gigantissa? Vai mikä olis fiksuinta?
Siinä onkin se että vielä ei oo sattunut mitään "vahinkoa" Mietin vaan että kannattaako tota koittaa ite avata, mutta samalla siinä taitais toi tuotevakuutus raueta
Toki voishan tuonne pistää mailia että korvaako ne ton laitteen "tyhjennyksen" vaikkei se ainakaan vielä varsinaisesti ole rikki.
Vectra C Ecotech -06 Omega B Egotek -97 Agila A Ekotykki -01
Hävitettävät: Vectra C Ekotek -03 ja Tigra Ekotech -97
Joo, nyt luin tuon viestin ihan ajatuksella Ainakin itsellä mennyt tuon piikkiin uusi näppäimistö moneen kertaan (otin siis tietokoneella tuon lisäturvan ja sen mukana tuli näppäimistö-/hiiriyhdistelmä), joten ainakin voi kokeilla
Viritinvahvistin(malli ja merkki vielä avoin), jossa on yksi HDMI ulostulo ja lisäksi component ulostulo.
Jos kytken ohjelmalähteet HDMI porttien kautta vahvistimeen, niin saako signaalin tulemaan pihalle myös component ulostulon kautta, vai saako komponenttia pihalle vain component sisääntuloon kytketystä laitteesta?
Tarkoitus olisi kytkeä telkkari HDMI ulostuloon ja projektori component ulostuloon.
Kahdella HDMI ulostulolla varustetut vahvarit tällä hetkellä vielä turhan hintavia omaan käyttöön ja budjettiin(ellei jollain tule mieleen joku budjettimallin av-vahvistin em. spekseillä).
Monikanavaääntä en edes välttämättä tarvitse.
"ON ERI ASIA TARVITA NIITÄ SAATANAN VALOJA, KUIN TAAS SE, ETTÄ OMAT VALOT AUTTAISI ASIAAN NIINKUIN NIITTEN KUULUISI! -Jiri
En ole ihan varma, mutta luulisin, että vahvarin asetuksista pitäis pystyä määrittelemään mitä johtoa pitkin se milloinkin lähettää kuvaa... ja kun sen onnistut säätämään niin kaveriksi suosittelen jotain kunnollista ohjelmoitavaa kaukosäädintä (logitech one esimerkiksi) ja siihen asettelet sit haluamasi makrot jotka käynnistää yhdellä napinpainalluksella sit halutut laitteet.
-19 Astra 1.6T -02 Astra 2.0T coupe
EX:-16 Insignia 2.0cdti-15 Corsa E 1.4-07 Vectra 2.8t-06 Vectra 3.0CDTI OPC-line -98 Vectra 1.6-94 Vectra 1.8-08 Astra H 1.9CDTI OPC-line-94 Corsa B 1.4SI Omega B2 Caravan 2.5 EleganceAstra G Club Caravan 2.0DI
^Harmony 525 ollut jo useamman vuoden käytössä, enkä enää useamman kaukkarin helvettiin palaisikaan
Ei tuota vahvaria muuten tarttisi vaihtaakaan, mutta nykyinen jeesuksen aikainen technics huutelee overloadia tasaiseen tahtiin, niin taitaa olla päätteet menossa.
Samalla noitten liitäntöjen kanssa nykyaikaan siirtymisellä saisi koneeltakin äänen siirtymään digitaalisesti vahvistimelle ja saisi piuhahelvettiä vähemmälle.
"ON ERI ASIA TARVITA NIITÄ SAATANAN VALOJA, KUIN TAAS SE, ETTÄ OMAT VALOT AUTTAISI ASIAAN NIINKUIN NIITTEN KUULUISI! -Jiri
Ittellä toi piuhahelvetin poisto on ollu suunnitelmissa vaikka kuinka kauan, justaan 5 vuotta asunu tässä samassa kämpässä ja sillon kun muutin; päätin että heti seuraavan suursiivouksen aikana laittelen piuhat nätisti. No, tässä sitten 5 vuotta laittanu noita piuhoja nätimmin... En tajua mikä siinä on niin vaikeeta kun yleisesti siisti mies olen.
Ittellä toi piuhahelvetin poisto on ollu suunnitelmissa vaikka kuinka kauan, justaan 5 vuotta asunu tässä samassa kämpässä ja sillon kun muutin; päätin että heti seuraavan suursiivouksen aikana laittelen piuhat nätisti. No, tässä sitten 5 vuotta laittanu noita piuhoja nätimmin... En tajua mikä siinä on niin vaikeeta kun yleisesti siisti mies olen.
Poissa silmistä, poissa mielestä. Ne piuhat on vissiin maastoutuneet jotenkin siten, että niiden olemassaolo ei häiritse. Kulkevat jossain huonekalujen alla, seinien vierustoissa ja mattojen alla.
Opel Vectra C2 GTS
Z18XER
==========
"On typerää tehdä sama virhe kahdesti. " (Muumipappa)
Juha_1 kirjoitti:Semmoista tässä kyselen autonrenkaisiin liittyen, että mitä eroa on ominaisuuksilla vierinvastus, vierintävastus ja vierimisvastus?
Onko tästä vieläkään kellään tietoa? Selvennyksenä se, että eri rengastesteissä verrataan pääosin samoja asioita ja tulokset ovat samoilla yksiköillä esim metreillä tai samoilla termelllä esim toinen rengas on äänekkäämpi kuin toinen.
Mutta eri testeissä mitataan ja ilmoitetaan yllä olevia arvoja. Onko ne vähän niinkuin siten, että 1 litran vesimäärän massa on 1 kg mutta 1 bensalitran massa onkin sitten selvästi vähemmän? Ovatko suoraan verrannollisia ilmaisut suuri vierintävastus, vierinvastus ja vierimisvastus? Käytetäänkö vertailussa aina pelkästään etenemissuuntaan aiheutuvaa kitkaa ja vaikuttaako jossain ilmaisussa sivuttaiskitka enemmän?
Jos rengas A:n vierinvastus on testin korkein, tarkoittaako se, että toisessa testissä mitattu A-renkaan vierintävastus on taatusti testin kärkeä?
Tyhmä kysymys, mutta täällä kai niitä saa esittää.
Opel Vectra C2 GTS
Z18XER
==========
"On typerää tehdä sama virhe kahdesti. " (Muumipappa)
Juha_1 kirjoitti:Semmoista tässä kyselen autonrenkaisiin liittyen, että mitä eroa on ominaisuuksilla vierinvastus, vierintävastus ja vierimisvastus?
Onko tästä vieläkään kellään tietoa? Selvennyksenä se, että eri rengastesteissä verrataan pääosin samoja asioita ja tulokset ovat samoilla yksiköillä esim metreillä tai samoilla termelllä esim toinen rengas on äänekkäämpi kuin toinen.
Mutta eri testeissä mitataan ja ilmoitetaan yllä olevia arvoja. Onko ne vähän niinkuin siten, että 1 litran vesimäärän massa on 1 kg mutta 1 bensalitran massa onkin sitten selvästi vähemmän? Ovatko suoraan verrannollisia ilmaisut suuri vierintävastus, vierinvastus ja vierimisvastus? Käytetäänkö vertailussa aina pelkästään etenemissuuntaan aiheutuvaa kitkaa ja vaikuttaako jossain ilmaisussa sivuttaiskitka enemmän?
Jos rengas A:n vierinvastus on testin korkein, tarkoittaako se, että toisessa testissä mitattu A-renkaan vierintävastus on taatusti testin kärkeä?
Tyhmä kysymys, mutta täällä kai niitä saa esittää.
Vierimisvastus taitaa olla virallinen fysiikan termi. Sen laskeminen on vaikeaa, mutta voidaan mitata.
Rengasvalmistajat käyttää termiä vierintävastus ja Tekniikan Maailma vierinvastusta.
Eiköhän noi kaikki tarkoita kuitenkin samaa.
TM:n talvirengastestissä "vierinvastus" testattiin rullauskokeena. Mitattiin auton rullausmatka nopeusvälillä 80 -> 40 km/h.
Tuulilasin vastavassa testissä ei tätä ominaisuutta arvioitu.
Hyväksi neuvoksi sanotaan sitä, jonka mies antaa ollessaan itse liian vanha olemaan huonona esimerkkinä.
Ittellä toi piuhahelvetin poisto on ollu suunnitelmissa vaikka kuinka kauan, justaan 5 vuotta asunu tässä samassa kämpässä ja sillon kun muutin; päätin että heti seuraavan suursiivouksen aikana laittelen piuhat nätisti. No, tässä sitten 5 vuotta laittanu noita piuhoja nätimmin... En tajua mikä siinä on niin vaikeeta kun yleisesti siisti mies olen.
Poissa silmistä, poissa mielestä. Ne piuhat on vissiin maastoutuneet jotenkin siten, että niiden olemassaolo ei häiritse. Kulkevat jossain huonekalujen alla, seinien vierustoissa ja mattojen alla.
Ei mulla tälläkään hetkellä liikoja naruja esillä ole. Tietokonepöydän alla kaikki menee kourussa.
Telkkari on seinätelineellä ja siitä lähtee alas seinänvärinen kaapelikouru, joka jatkuu sitten alla olevan hyllyn alapuolella vitriinin taakse, jossa on vahvari.
"ON ERI ASIA TARVITA NIITÄ SAATANAN VALOJA, KUIN TAAS SE, ETTÄ OMAT VALOT AUTTAISI ASIAAN NIINKUIN NIITTEN KUULUISI! -Jiri
Ittellä toi piuhahelvetin poisto on ollu suunnitelmissa vaikka kuinka kauan, justaan 5 vuotta asunu tässä samassa kämpässä ja sillon kun muutin; päätin että heti seuraavan suursiivouksen aikana laittelen piuhat nätisti. No, tässä sitten 5 vuotta laittanu noita piuhoja nätimmin... En tajua mikä siinä on niin vaikeeta kun yleisesti siisti mies olen.
Poissa silmistä, poissa mielestä. Ne piuhat on vissiin maastoutuneet jotenkin siten, että niiden olemassaolo ei häiritse. Kulkevat jossain huonekalujen alla, seinien vierustoissa ja mattojen alla.
Ei mulla tälläkään hetkellä liikoja naruja esillä ole. Tietokonepöydän alla kaikki menee kourussa.
Telkkari on seinätelineellä ja siitä lähtee alas seinänvärinen kaapelikouru, joka jatkuu sitten alla olevan hyllyn alapuolella vitriinin taakse, jossa on vahvari.
Tv tason takana, tietokonepöydän takana, jne nää normaalipaikat... Ei ne muuten häirittekkään, mutta sittenku alat imuroimaan niin kyllä vituttaa siirtää sitä piuhahelvettiä, ja imuroida se ite piuhahelvetti Jos joku päivä töitten jälkeen riipasis ja laittas kaikki kunnolla...
Näissä Vantaan betonikuutiotaloissa (RV-73) on laitettu kahen töpselin pistorasia olkkarin ikkunattomaan kulmaan semmonen 10 cm katonrajasta. Samassa kohtaa on tietysti pistorasia myös lattianrajassa. Mikä hemmetti voi olla suunnittelijan tarkotus sille. Katossa on tietty normilampun paikka piuhat. Joulukuusen tähteä varten vai ? Ei tunnu oikein hyvältä perusteelta.
tursas kirjoitti:Näissä Vantaan betonikuutiotaloissa (RV-73) on laitettu kahen töpselin pistorasia olkkarin ikkunattomaan kulmaan semmonen 10 cm katonrajasta. Samassa kohtaa on tietysti pistorasia myös lattianrajassa. Mikä hemmetti voi olla suunnittelijan tarkotus sille. Katossa on tietty normilampun paikka piuhat. Joulukuusen tähteä varten vai ? Ei tunnu oikein hyvältä perusteelta.
Ne on kukkavalopistorasioita. Ihmisillä oli ainakin ennen enemmän huonekasveja ja siihen rasian lähelle kun kiinnitti lampun, jonka polttimo oli tarkoitettu kukkia varten. Sitä sai sitten kytkimestä(kaikki ei välttämättä ole kytkimellä)päälle ja pois.
tursas kirjoitti:Näissä Vantaan betonikuutiotaloissa (RV-73) on laitettu kahen töpselin pistorasia olkkarin ikkunattomaan kulmaan semmonen 10 cm katonrajasta. Samassa kohtaa on tietysti pistorasia myös lattianrajassa. Mikä hemmetti voi olla suunnittelijan tarkotus sille. Katossa on tietty normilampun paikka piuhat. Joulukuusen tähteä varten vai ? Ei tunnu oikein hyvältä perusteelta.
Ne on kukkavalopistorasioita. Ihmisillä oli ainakin ennen enemmän huonekasveja ja siihen rasian lähelle kun kiinnitti lampun, jonka polttimo oli tarkoitettu kukkia varten. Sitä sai sitten kytkimestä(kaikki ei välttämättä ole kytkimellä)päälle ja pois.
Joopati joo, mutta nytkin on tavallinen jalkalamppu, jossa on kasviledi ja se virta otetaan siitä alhaalta rasiasta, mutta, mutta miksi katon rajasta. Yleensä kaikista rempatuista kämpistä se on tapetoitu umpeen aikoja sitten...
Mietin vaan että kannattaako tota koittaa ite avata, mutta samalla siinä taitais toi tuotevakuutus raueta 
