Juhannuksen aikaan kuuluin huonoja uutisia Ukrainasta. Nykyinen työkaveri ilmoitti, että Ukrainan valtio on kieltänyt noi Chernon ajelut ja ettei hän päässyt reissuun mukaan. Mitään varmuutta ei siis ollut että päästäänko 30.07. sinne mestoille. Viime viikon keskiviikkona Sergei matkatoimistosta ilmoitti, että lauantain reissu tulee toteutumaan. minä lähtin matkaan torstaina ja kaverit tuli perässä perjantaina.
Lauantai aamuna mentiin hotellin eteen, josta lähdettiin matkaan. Siellä meitä oli vajaa 30 tyyppiä ympäri maailmaa. 9.00 hypättiin bussiin ja alettiin matka kohti Chernoa. parin tunnin ajelun jälkeen tultiin ensimäiselle checkpointille, joka oli 30 km:n päässä reaktorista. Siellä tarkastettiin auto ja passit. Jatkettiin matkaa reippa 10 km, ja saavuttiin Chernobylin kaupunkiin/kylään. Siellä oli pari kauppaa, huoltoasema ja random asukkaita. Ajoille oppaan Jurin (Kotiin?) luo, jossa meille esiteltiin tapahtumien kulku (katsottiin jo bussissa joku dokkari) ja kartat sekä laskeuma alueet. Itse Chernobylin kaupunkihan on vajaa 20 km etelään reaktori 4. ja pripjatista, joten se säästyi pahimmalta.
Esittelyn jälkeen noustiin bussiin ja saimme kavereiden kanssa ennalta tilatun säteilymittarin. Tausta säteily oli Chernobylin kkaupungissa samaa tasoa kuin Suomessa eli 0,17 mikrosiiverttiä tunnissa. Aloitimme matkan kohti reaktoria. Edessä oli 10km:n zonen checkpointti, jossa ei ollut sen kummempia tarkastuksia. Siitä jatkettiin ja saavuttiin chernon reaktoreille. Otettiin ensin kuvia vähän kauempaa tieltä, josta jatkettiin sitten eräälle parkkipaikalle 300m:n päähän räjähtänyttä reaktoria. Siinä vaiheessa myös säteilymittari alkoi piippailemaan suht villin kuuloisesti
Säteilytaso oli 4,5-5 mikrosiiverttiä / tunti. Paikalla oltiin reippa 10 min, että saatiin otettua kuvat.Siitä matka jatkui about 3 km:n päässä olevaan Pripjatin kaupunkiin. Siellä oli hankala nähdä kaupunkia puilta. Joka paikka oli kasvanut ja vesoittunut. Ajettiin Koulun eteen, ja meidät päästettiin ala-asteen kouluun. Saatiin vapaasti seikkailla rakennuksessa, mutta sääntöinä oli että ainoastaan kengät saa liikuttaa maata, eikä mihinkään saa koskea/liikuttaa. Siellä oli kaikenlaista roinaa, kuten suojamaskeja. Suurin osa tavaroista on kuitenkin hävitetty aikoja sitten, ettei rosvot kiinnostuisi paikoista ja tetsailisi metsiä pitkin varastelemaan.
Koulun jälkeen menimme uimahalliin/urheilukeskukseen. Siellä otettiin taas valokuvia ka katseltiin paikkoja. Yllättävän paljon siellä näytti olevan tuoreempaakin roskaa, kuten kaljapulloja ym. aiheeseen kuulumatonta. Tämän jälkeen mentiin katsomaan legedaarista huvipuistoa. Siellä oli vastassa iso asfalttikenttä, jonka yhteen nurkkaan ei saanut mennä. Sen betoni oli pahoin saastunutta. Sitä kohti kävellessä säteilylukema alkoikin nousta ja mennä yli sen mikä oli myös siellä 300m:n päässä reaktorista. Eipä se kummoinen huvipuisto ollut. Törmäilyautot, karuselli ja maailmanpyörä. Tosin sitä ei oltu vissiinkään aukaistu vielä yleisölle. Oli vissiin meininki avata se vasta muutama päivä myöhemmin.
Seuraavana oli vuorossa keskusta/tori. Se oli aika hyvin puiden valtaama, joten kunnon kuvaa siitä paikasta ei saanut. Siellä sai vapaasti käydä hotellissa sisällä sekä paikallisessa ostarissa. taustasäteily rakennuksissa oli normaalia. Ulkona oli muutama alue joita tuli välttää. Kaikkein saastuneimmille alueille ei siis menty ollenkaan.
Reissu alkoi olla lopuillaan, joten mentiin taas reaktorin lähelle työmaaruokalaan, jossa paikalliset työntekijät käyvät syömässä. Tällä hetkellä siellä työskentelee 800 hlöä tekemässä uutta sarkofagia reaktorin päälle. Ruokalaan mentiin taas erään checkpointin kautta. Siellä oli ensimmäinen kropan säteilyn mittaus. Mentiin semmosen häkkyrän sisälle, jossa piti seisoa suorana ja laittaa kädet eteen jonkun sellofaanin päälle. Se näytti sitten vihreää valoa, jos tasot oli kunnossa. Ruoka oli helevetin hyvää ja ravitsevaa
Kaikki Ruoka tuodaan kerran päivässä Kiovasta, joten ruokakin on suht vaaratonta.Paluumatkalla pudotettiin opas takaisin Chernon kylään ja palattiin 30km:n tarkastuspisteelle. Siellä jälleen mitattiin säteilytasot autosta ja tyypeistä sekä tarkastettiin passit. Siitä sitten taasen Kiovaan ja jatkoille
Reissu oli kaikenkaikkiaan mielenkiintoinen ja antoi ihan eri perspektiivin asiaan. Tämän lisäksi näki mitä paikan päällä on tapahtunut, mitä tapahtuu ja mitä tulee tapahtumaan. Valtio on alkanut nyt rajoittamaan noita vierailuja, koska uuden sarkofagin rakentaminen on alkanut ja Pripjatin kaupunki alkaa olla niin huonossa kunnossa. Olen tosi kiitollinen että pääsin tuolla vierailemaan... menee kyllä top 3 kokemuksiin elämän aikana.
Sitten se, että onko se vaarallista käydä siellä? Tottakai tuolla on riskinsä. Säteilyäkin voi saada liikaa, jos menee sinne mikä on kiellettyä. Toinen pointti on Pripjatin rakennusten huono kunto. Siellä voi katto tulla niskaan tai pudota lattian läpi, jos liikkuu paikoissa minne ei saa mennä. Tuon 3 tunnin aikana saatu säteilyannos vastaa about 24 tunnin aikana saatua säteilyä Kiovassa, eli säteilyyn ei kuole jos ei mene popsimaan mustikoita ja makaamaan sen sarkofagin päälle.
Tulipas tästä yllättävän pitkä kertous, mutta käykää katsomassa jos suinkin mahdollista. Kiovaan on helppo mennä ja siellä on kaikki halpaa. Tosin nuo matkat on nyt kortilla ja voi olla että ne kielletään tulevaisuudessa kokonaan. mitään Zombeja siellä ei näe, mutta aavekaupungin ja reaktorit kylläkin. Arvelisin että loppusyksy olisi paras ajankohta vierailulle, niin kaikki olisi karumpaa potenssiin 2. Alla vielä muutama kuva paikasta, joka on jo tuolla toisessakin topicissa.
http://s7.photobucket.com/albums/y284/r ... 20Pripjat/
Pakko päästä tuonne itsekin, jos saan udella, niin minkä matkatoimiston kautta tuo retki järjestyi ja paljonko meni rahaa koko settiin yhteensä noin?
olut terassilla 0,80€-2,5€. lounas/illallinen ravintolassa alta kympin ja esim. big mag ateria 2,5€. 
, oispa hienoa kayädä tuolla mutta eihän minusta ole lähtijäks 
Ei vaan todella hyviä kuvia ja tuo paikka kiinnostaisi kyllä jollakin tasolla itseäkin vaikken asiaan ole niin kauheasti perehtynyt 
Ite en ottanu kameraa mukaan tonne, kun multa meni ohi, että siellä on isoja kaloja ja samassa paikassa oli toiseen suuntaan kuvaaminen kielletty, eli siihen suuntaan jossa 4. reaktori on. Onneks oli pari kaveria mukana, joilla on kuvia 
