ensimmäinen pakkasaamu ja etuovet juntturissa. Möngin takapenkin kautta kuskin paikalle ja aloitin kaukolla sen rumppaamisen... ei aukea. Auto käyntiin ja moottori lämpimäksi, sekä puhallus täysillä ovia kohti. Sitten kyynärpäällä muutama tosi napakka jysäytys verhoiluun ja avain käteen. Kas ovihan aukesi. Sitten vänkärin oven kimppuun, mutta sitä ei kyynärpääväkivalta avannut. Ikkunasta ulos ja muutama napakka potku oveen ulkopuolelta
Eipä muuta tarvittukaan. Ovet aukeaa taas. On muuten kovat pellit... ei rutun ruttua ovessa. Hiukan taisi naarmuja tulla.
Tämän operaation aikana tuli todettua, että kierrostenrajoitin toimii
Avaimet lensi kerran pensasaidan juurelle, josta rouva ne löysi.
Seuraava auto ei ehkä sittenkään ole näin mainio talviauto.
LOOK AT OPEL NOW!
parissa 
