Maakaasuauto

[Simo]

Fossiilista se on maakaasukin joten ei se ole mikään ratkaisu ongelmaan että siirrytään yhdestä fossiilisesta polttoaineesta toiseen.

On fossiilista, mutta fossiilisella polttoaineella ja fossiilisella polttoaineella on eroa. Bensa ja maakaasu ovat molemmat hiilivetyjä, mutta maakaasussa vedyn määrä suhteessa hiileen on suurempi kuin bensassa, eli pakokaasuista suurempi osa on vettä ja pienempi osa hiilidioksidia kuin bensalla.

Totta kyllä. Ja toisekseen jos maakaasua ei käytettäisi mihinkään järkevään, se poltettaisiin öljykentällä..

[Metaani]

Tasan vuoden olen ajanut maakaasuautoa. Ja hyvin on mennyt. Tänään olin vuosihuollossa mittarilukemalla 10’966 km. Ilma oli tyypillinen ilmastomuutos-ilma; lämmintä oli 6 astetta ja vettä satoi, joten jäin odottamaan huollon valmistumista. Kulutin aikaa juomalla kolme kuppia hyvää cappuccinoa, ja lukemalla iltasanoman, kauppalehden ja Mitsubishi mainoslehden. Mainoslehdessä oli kehuttu uutta Mitsubishin MiEV-sähköautoa, ja veikattu, että Euroopassa vuonna 2015 myydyistä henkilöautoista sähköautoja on 25 %. Saapas nähdä!

Ennen kuin huolto oli valmis, ehdin käydä potkimassa uusien Opeleiden pyöränrenkaita ja juttelemassa automyyjän kanssa. Autonmyyjä oli sitä mieltä, että Opeleiden laatu on koko ajan parantunut ja niillä uusilla autoilla on mukava ajaa. Kahden tunnin jälkeen vuosihuolto oli valmis. Työnjohtaja sanoi, että pitää varata uusi huoltoaika, sillä autonasentaja oli löytänyt vikoja: etumatkustajan oven tiiviste oli vähän irronnut ja pyyhkimien vipukatkaisija tuntui hieman väljältä, joten ne vaihdettaisiin takuuna. Hieno homma, sillä itse en ollut havainnut mitään vikaa; paitsi kuljettajan maton oikea kiinnike, joka nyt tuli korjattua. Huoltolasku oli 108,30 €, joka oli kohtuullinen. Laskussa sapettaa vain yksi kohta: laskuun oli merkitty, että pissapojan säiliöön olisi lisätty 1 litra tuulilasin pesunestettä. Se ei voi pitää paikkansa, sillä minä täytin pissapojan säiliön piripintaan pihalla, ennen kuin luovutin auton avaimet huollolle. Olin ostanut tuulilasin pesunestettä neljä 5 litran kannua tarjouksesta 1,49 €/kannu. Varmaankin huollossa oli saatu mahtumaan 1 ml pesunestettä, ja minimiveloitus sille on 2,70 €.

[Woody]

Huollossa täytyy sanoa aina että nesteitä ei lisätä. Litrasta lasinpesunestettä on veloittettu 5 euroakin. Se on aika kallista.

[Jaakko-]

Varmaankin huollossa oli saatu mahtumaan 1 ml pesunestettä, ja minimiveloitus sille on 2,70 €.

huolto on varmaan tehty niin, että se on myyty työmääräykselle on valmiina huoltopakettina joka myy sinne myös litran pesunestettä valmiiksi. oisivat varmaan korjanneet jos asiasta ois huomautettu.

[Simo]

Autonmyyjä oli sitä mieltä, että Opeleiden laatu on koko ajan parantunut ja niillä uusilla autoilla on mukava ajaa.

Autonmyyjä on varmaan osittain ihan oikeassakin.. sillä vaan ei ole kovin pitkä muisti 70-luvun tasoon nähden on vielä paljon parannettavaa, etenkin tuossa "mukava ajaa" osuudessa

[MantaGsi]

Simo puhuu niin totta, Tuo Insigniakin on sisätiloiltaan yhtä iso kuin G Astra

[Metaani]

Toinen takuuhuolto on käyty. Maakaasuautoon vaihdettiin oven tiiviste ja viiksikytkin, jolla hoidetaan pyyhkimiä ja lasinpesua. En ollut valittanut viiksikytkimestä, joten sen takuuvaihtaminen oli minulle yllätys. Kytkin tuntuu vähän jämäkämmältä kuin entinen, mutta ero on vähäinen. Harmi, kun en saanut vanhaa viiksikytkintä varaosaksi. Huolto kesti 2 tuntia. En jäänyt odottamaan, vaan lainasin huollon polkupyörää, jolla pyöräilin kotiin. Hakiessani autoa, kävin varaosatiskillä kysymässä uusien tuulilasipyyhkimien hintaa. Pyyhkimet olivat alkaneet tehdä vesiviiruja tuulilasiin, jotka häiritsivät ajamista. Varaosamyyjä sanoi, että uudet pyyhkimet maksavat 59,60 €. Hinta oli pyörryttävä, joten kaupat jäivät tekemättä. Ajoin Biltemaan katsomaan, mitä siellä maksavat uudet pyyhkimensulat. Biltemassa kuljettajan puoleinen 50 cm sulka maksoi 4,29 € ja matkustan 43 cm sulka 3.49 € - yhteensä 7,78 €. Sulkien mukana tulivat sopivat kiinnikkeet pyyhkimien varsiin. Bilteman pyyhkimensulkia saan lähes kahdeksan paria merkkisulkien hinnalla! Kuljettajan puoleisessa alkuperäissulassa on ilmaohjain, mutta halpissulka pystyi pyyhkimään hyvin 100 km/t nopeudessa. En kuitenkaan raaskinut heittää ilmaohjaimella varustettu sulkaa pois, vaan irrotin siitä kumiosan pois. Ostan seuraavalla kerralla pelkän kumiosan, ja liitän sen pyyhkimensulan runkoon.

Mielenkiintoista oli katsoa viime lauantaina Ykkösaamu televisio-ohjelmaa, jossa haastateltiin Shell öljy-yhtiön hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa. Ollila oli sitä mieltä, että ihmisen aiheuttama ilmastomuutos on vakava uhka, ja hän kannattaa päästökauppoja. Päästökaupat juuri erottavat eurooppalaiset ja amerikkalaiset öljy-yhtiöt. Amerikkalaiset öljy-yhtiöt tekevät kaikkensa, jotta päästökaupoista ei päästäisi sopimukseen. Esimerkiksi ExxonMobil on rahoittanut epäsuorasti vuodesta 1998 lähtien joitakin tutkijoita saadakseen päinvastaisia ilmastotutkimuksia. Eurooppalaiset öljy-yhtiöt ovat järjestelmällisesti kieltäytyneet hyppäämästä ExxonMobilin kelkkaan.

Kööpenhaminan ilmastokokouksen alla ovat ensimmäistä kertaa tulleet Kiina ja Yhdysvallat esiin omilla hiilidioksidipäästö esityksillään. Kiina tarjoaa leikkaamaan hiili-intensiteettiä 40-45 % vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Yhdysvallat tarjoavat vähentää hiilidioksidipäästöjään 17 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Yhdysvaltojen tarjous on selvästi huonompi kuin Kiinan. Presidentti Barak Obama on tuhlannut kaiken ruutinsa terveydenhuoltouudistukseen, eikä enää uskalla tehdä kunnon esitystä maapallon pelastamiseksi.

[Simo]

Biltemassa kuljettajan puoleinen 50 cm sulka maksoi 4,29 € ja matkustan 43 cm sulka 3.49 € - yhteensä 7,78 €. Sulkien mukana tulivat sopivat kiinnikkeet pyyhkimien varsiin. Bilteman pyyhkimensulkia saan lähes kahdeksan paria merkkisulkien hinnalla!

Näin on ja Bilteman sulat toimiikin hyvin vaikka hinta on edullinen. Ainut huono puoli on rungon maalauksen heikko taso, alkavat ruostua jo yhden talven käytöllä.
Toiset hyvät mutta edulliset sulat on AD-liikkeiden omalla AD merkillä myytävät.

[Metaani]

Maakaasuauto pääsi taas talvitestiin, kun ennätyksellisen lämpimästä marraskuusta tultiin kylmään joulukuuhun. Uutisten mukaan joulukuun pakkaset ovat pysäyttäneet satoja dieselautoja teiden varsiin, kun niiden kesälaatuinen diesel on jäätynyt. Maakaasuautossa tätä ongelmaa ei ole, koska metaanin jäätymispiste on -182 ºC. Maakaasuautolla voisi ajaa vaikka Mars-planeetan napa-alueilla pelkäämättä polttoaineen jäätymistä. Kaasuntankkausasemilla on tehokkaat vedenpoistosuodattimet, jotta kaasuauton kaasupulloihin ei pääsisi vettä. Joulukuussa Combon ulkolämpömittari on näyttänyt pahimmillaan -24 ºC, mutta autossa on ollut mukavan lämmin. Ajoin 14 asteen pakkasessa kaasupullot tyhjiksi, koska halusin nähdä kuinka paljon maakaasua saan mahtumaan kaasupulloihin pakkasessa. Kaasutankkausasemat ovat varustettu lämpömittarilla, joka kompensoivat kaasunmäärää lämpötilan mukaan: mitä kylmempää, sitä vähemmän kaasua saa. Tämä on sen vuoksi, etteivät kaasuauton kaasupullot joutuisivat liian suurelle painerasitukselle, kun kylmässä tankattu kaasu alkaisi laajeta lämpimässä autotallissa. Sain tankattua 14 asteen pakkasessa 15,06 kg metaania, kun 25 asteen lämpötilassa olen päässyt lähelle 17 kg.

Marraskuu 2009 oli mitatun historian lämpimin marraskuu, kertoi ilmastomuutoksen kieltäjä Roy Spencer. Tekniikan maailma lehdessä 22/09 sivulla 80 kerrotaan uudesta marraskuun ennätyksestä jään vähyydestä. Ikinä ihmiskunnan historian aikana jäätä ei ole ollut näin vähän marraskuussa pohjoisnavan ympärillä; sekä laajuudessa, että tilavuudessa mitattuna. Tämä ennätys on helppo rikkoa tulevina vuosina.

Lopuksi vastaan TJT esittämiin kysymyksiin, koskien tähtitieteilijöiden esittämää taulukkoa CO2 vaikutuksesta neljällä aurinkoa lähimpänä olevalla planeetalla.

Minkä takia sitten marsin pintalämpötilaan ei "kasvihuonekaasuilla" ole juurikaan vaikutusta, vaikka kaasukehästä suurin osa on hiilidioksidia?

Hiilidioksidi lämmittää Marsia vain 5 astetta, koska CO2 on vähän 5-10 mbar, ja Marsin on kaukana auringosta.

Kuinka paljon marsin kaasukehästä on ollut hiilidioksidia silloin, kun siellä on ollut tuo mainitsemasi "voimakas kasvihuoneilmiö" ja ollut meriä, järviä ja jokia, jos siellä nyt on 95,23%?

Tähtitiede ei vielä tiedä, kuinka paljon Marsin ilmakehässä on ollut kasvihuonekaasuja miljardeja vuosia sitten, mutta sitä on ollut paljon. Marsin meret lainehtivat 4 miljardia vuotta sitten, ja ajanjakso kesti 500 miljoonaa vuotta.

Prosenttilukuna maan ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on niin mitätön, ettei tuo taulukko enää niin yksiselitteisesti kerrokkaan kasvihuonekaasujen vaikutuksesta

Tähtitieteilijät sanovat, että vaikka hiilidioksidin määrä näyttää pieneltä, niin sen vaikutus on suuri, koska CO2 peite ylettyy maapinnasta aina kymmenien kilometrien korkeuteen, ja koska se imee itseensä energiaa laajalla infrapuna-alueella (8-18 µm).

Kuinka paljon kaasunpaine vaikuttaa planeetan pintalämpötilaan?

Kaasunpaineella ei ole merkitystä, jos kaasu ei ole kasvihuonekaasu. Jos Venuksen paksu hiilidioksidi-kaasukehä korvattaisiin yhtä paksulla typpi-kaasukehällä, niin Venuksen lämpötila putoaisi 511 astetta, ja se olisi -34 astetta.

Maan pintalämpötilaan vaikuttaa myös maan kiertorata, joka on muodoltaan soikea, joten etäisyys aurinkoon ei ole vakio.
Myös pilvien määrä(jotka muuten saasteiden myötä lisääntyvät) heijastavat auringon säteitä ja laskevat pintalämpötilaa.

Tähtitieteilijöiden antamia lukemat ovat pitkän ajan keskiarvoja, ja niihin sisältyy muutaman asteen virhemarginaali. Olisi hauska nähdä minkälaiset lukemat antavat ilmastomuutoksen kieltäjät näistä neljästä planeetasta.

Jos hiilidioksidi nostaa lämpötilaa, niin minkä takia aikain saatossa maapallon historiassa on käynyt niin, että ilmaston lämpötilan nousua on seurannut 500-800vuotta myöhemmin hiilidioksidin määrän kasvu, eikä toisinpäin?

Tässä varmaankin viittaat jääkauden lopulla olevaan 800 vuoden viiveeseen lämpötilan ja hiilidioksidin nousun välillä. Ilmastomuutoksen kieltäjät väittävät, että ilmastotieteilijät tuijottavat pelkästään maapallon hiilidioksidipitoisuutta. Tämä ei pidä paikkansa, sillä ilmastotieteilijät mittaavat lukuisia eri parametrejä. Kosmista ja auringon säteilyä mitataan satelliiteilla, maassa mitataan lämpötiloja, ilmanpaineita, jäätiköitä, meriä, kosteutta, pilviä, kasvihuonekaasuja (myös lämpötilaa alentavia), hiukkasia, saasteita, tulivuoria, mannerten liikkumista ym. Ilmastotieteilijöiden mukaan pääsyy noin 100’000 vuoden välein toistuviin jääkausiin on Milankovićin jaksot. Milankovićin jaksot eivät kuitenkaan riitä yksin selittämään jääkausien ankaruutta; tarvitaan vahvistavia tekijöitä. Yksi vahvistava tekijä on lisääntyvä lumi ja jää. Lumi ja jää toimivat peileinä, jotka heijastavat auringonsäteitä takaisin avaruuteen. Jääkauden alkaessa hiilidioksidin määrä jatkuvasti putoaa ilmakehässä aina 170 ppm. CO2 sitoutuu meriin ja maaperään vähitellen ilman kylmetessä. Kun jääkaudesta aletaan toipua, niin merien ja maan lämmetessä palautuu vähitellen – 800 vuoden viiveellä - hiilidioksidia ilmakehää lämmittämään. Palautekytkentä on jatkuva prosessi: mitä enemmän hiilidioksidia sitä lämpimämpää, ja mitä lämpimämpää sitä enemmän CO2 vapautuu jään alta ja merestä. Taaskaan en voi olla painottamatta, että hiilidioksidi ei ole ainoa feedback jääkausissa, mutta se on tärkein. Tästä asiasta on lukuisia tieteellisiä tutkimuksia; lue esimerkiksi Nicolas Caillon, Jeffrey P. Severinghaus, Jean Jouzel, Jean-Marc Barnola, Jiancheng Kang, Volodya Y. Lipenkov: ” Timing of Atmospheric CO2 and Antartic Temperature Changer Across Termination III”.

[TJT]

^Kiitoksia tästä yleissivistävästä tiedosta.
Tosin vielä ei selvinnyt, että mikä vaikutus tuolla Opel Combo CNG:llä on marsin kaasukehään?

Nojoo, vinoilut sikseen.

Täsmenetään tässä kuitenkin senverran, että itse en suinkaan ilmastonmuutosta kiellä.
Ilmasto on muuttunut siitä lähtien, kun tämä onneton pallo on syntynyt ja tulee muuttumaan oli kuulalla ihmisiä tai ei.

Lähinnä kyseenalaistan ihmisen vaikutusta kyseiseen ilmiöön ja hiilidioksidin nostamista kaikista suurimmaksi ja vaarallisimmaksi myrkyksi.

Tuntuu, että joka taho koittaa kaikin mahdollisin keinoin nyt rahastaa ilmastonmuutoksen ja hiilidioksidin varjolla(hyvä esimerkki hiilidioksidipäästöihin perustuva auton käyttömaksu, joka ei ole missään suhteessa todellisiin päästöihin).

Ymmärrän kyllä, että ladailuvuosiesi jälkeen olo tuntuu vähintään laupias samarialaiselta ajaessasi vähäpäästöisellä autolla, mutta jos maakaasuautoilulla haluttaisiin saada oikeasti näkyvää vaikutusta ympäristöön, niin kaikki, tai ainakin suurin osa autoista pitäisi kertarysäyksellä joko korvata maakaasuautoilla, tai muuttaa maakaasukäyttöisiksi.

Jälkimmäinen vaihtoehto olisi jopa parempi, sillä tällöin vältyttäisiin uuden auton valmistamisesta ja rahtaamisesta syntyviltä päästöiltä, jotka monesti ylittävät päästöt, mitä vanha kaasarirousku päästelisi loppuelinkaarensa aikana.

Tosin nykyinen kaasun jakeluverkosto jäisi auttamatta pieneksi ja todennäköisesti myöskään tuotanto ei pystyisi vastaamaan lisääntynyttä kysyntää.


Hiilidioksidia oikeasti suurempi huolenaihe on luonnonvarojen ylikäyttö.
Ihminen kuluttaa paljon enemmän luonnonvaroja vuodessa kuin mitä ne ehtivät uusiutua(tätä kannattaa muuten miettiä ensi kerralla vaihtaessa toimivaa kulkupeliä tuliterään).

Kumma kun siitä ei mediassa toitoteta, vaikka asialle olisi helposti tehtävissä jotain jo pelkän kierrätysvalistuksen kautta.

Esimerkkinä meidän taloyhtiöön tuli jonkin aikaa sitten energiajaeastia roskiskatokseen, mutta tähänkään päivään mennessä ei ole postiluukusta pudonnut, tai edes ilmoitustaululta löytynyt minkäännäköistä kierrätysopasta.

Ihmiselle, joka ei ole lajitteluun perehtynyt pätkääkään, ei astian kannessa oleva tarra kerro juuri mitään, jos sitä edes viitsivät lukea, saati sitten että kukaan alkaisi enää astian luona lajittelemaan jätteitä oikeisiin paikkoihin.
Monesti kyse on ihan silkasta laiskuudesta ja kaikki menee suoraan kaatopaikkajätteeseen.

Lemmikkieläimetkin muuten jättävät melko ison ekologisen jalanjäljen.
Iso koira vastaa paria citymaasturia ja kissakin pientä henkilöautoa

[Metaani]

Vihdoinkin sain maakaasuauton kirjanpidon tehtyä. Viime vuonna tuli kilometrejä 9853, ja tällä hetkellä niitä on matkamittarissa noin 13’000 km. Auto on toiminut kuin unelma: minkäänlaista vikaa en ole havainnut huollon jälkeen. Lappeenrannassa oli pahimmillaan 35.5 astetta pakkasta. Huomasin, että kun auto oli seissyt useita tunteja yli 25 asteen pakkasessa, niin sen jälkeen vaihdelaatikko oli yllättävän jäykkä; 1-vaihde piti laittaa voimalla päälle. Vaihdelaatikossa taitaa olla paremminkin Saksan olosuhteisiin sopivat öljyt. Kovassa pakkasessa ei ilmennyt mitään käynnistysongelmia.

2009_________Kg_______€___Tankkauskerrat
Tammikuu___25,52_____27,56_______2
Helmikuu____39,93_____43,11_______3
Maaliskuu___63,78_____68,73_______5
Huhtikuu____33,16_____34,82_______2
Toukokuu___29,89_____31,39________2
Kesäkuu____38,82_____40,75________3
Heinäkuu___38,79______40,72_______3
Elokuu_____54,14______56,37_______4
Syyskuu____42,57______36,64_______3
Lokakuu____44,14_____46,35________3
Marraskuu___41,39_____43,45_______3
Joulukuu____48,58_____51,00________3
9853 km___500,71____520,89_______36

Maakaasun lisäksi poltin bensaa 13,56 litraa, joka maksoi 18,17 euroa. Muutin bensan energiamäärän maakaasukiloiksi kertoimella 1.55, joten sain kokonaiskilomääräksi 509,46 kg. Keskimääräiseksi polttoainekulutukseksi 100 km kohden sain 5,17 kg, joka nykyisellä maakaasukilohinnalla (1.08 €/kg) tarkoittaa 5,58 euroa. Jos olisin ajanut bensalla, niin bensaa olisi palanut 789,66 litraa, keskikulutus olisi ollut 8,01 l/100 km ja polttoainekustannukset (1,40 €/l) olisivat olleet 11,21 €/100 km. Bensalla ajaminen on kaksi kertaa kalliimpaa kuin maakaasulla. Combo dieselautolla kulut olisivat olleet: dieselvero 464,65 € + dieselpolttoaine 612,46 € (5.6 l/100 km, 1,11 €/l) = 1077,11 €. Dieselin polttoainekustannukset 100 km olisivat olleet 10,93 €.

Vuosihuoltoon meni rahaa 108,31 €. Vaihdoin itse moottoriöljyt ja öljynsuodattimen kaksi kertaa: 22,64 € + 16,05 € = 38,69 €. Tuulilasin pyyhkimien sulkien vaihto maksoi 7,78 €. Yhteensä huoltoihin meni 154,78 €. Takuukorjauksia oli kolme: ovien yläpuolella olevat tiivisteet vaihdettiin, kun ne irtosivat liimauksista ja pyyhkimien viiksikytkin vaihdettiin (en ymmärrä miksi). Gasumin lähettämistä 12 laskusta on helppo laskea tankkauskerrat, joita minun tapauksessa oli 36. Kaasutankkauksia joutuu tekemään kaksi kertaa enemmän kuin normaalilla bensa-autolla. Onneksi minun tapauksessa kaasutankkauspisteeseen on matkaa vain 1,4 km, ja kaasutankkaus sujuu kaupassakäynnin ohella. Tämä vuosi on kaasuautolla lähtenyt käyntiin pelkällä kaupunkiajolla, ja sen takia ovat kaasulaskut olleet pienet: tammikuussa 13,58 € ja helmikuussa 13,82 €.

Hiilijalanjälki minulla oli vuoden 2009 maakaasuautoilussa: 1582 kg kaasulla ja 32 kg bensalla. Elämme jo vuotta 2010, ja 72’000 asukaan kaupunkiin ei ole saatu yhtään biokaasun tankkauspaikkaa. Lappeenrannassa on suuri ongelma jätevesien laskemisesta, sillä Venäjä on kieltänyt sen laskemisen Rakkolanjokeen. Ihmisten ulosteet olisivat erinomainen raaka-aine biokaasun tekemiseksi, ja sen jälkeen hyvää lannoitetta metsiin tai pelloille. Myös maapallon fosforivarat säästyisivät tuleville sukupolville.

[Altti450]

Mielenkiinnosta vertailin combon polttoainekuluja versus meidän b corsa diesel.

Combo 9853 km / 520,89 e. ~ 0,053 e/km. * 100 = 5,3e/ 100 km.
Corsa 16633 km / 912,248 ~ 0,055 e/km. * 100 = 5,5e/ 100 km.

Corsassa d-vero n. 50e.

[Metaani]

Harmillinen onnettomuus tuli, kun kävimme katsomassa kesämökkiä viikonloppuna. Edellä ajoi punainen Honda CRV, joka Kuivaketveleen risteyksen jälkeen nosti korkealle ilmaan hiekoituskiven. Kivi iskeytyi Combon tuulilasiin, melkein keskelle tuulilasia – 20 cm matkustajan puolelle. Välittömästi tuli noin 20 mm halkeama. Välimatkaa Hondaan oli 50 metriä, ja nopeus oli 85 km/t. Muuten tiet olivat hiekasta vapaita, mutta risteysalueille oli laitettu hiekkaa.

Mökillä laitoin ensimmäiseksi ilmastoteipin palan tuulilasin halkeaman päälle, jottei halkeamaan menisi likaa. Lämmitimme vain rantasaunan, sillä emme jääneet yöksi. Rantasaunan tuvan saa nopeasti lämpimäksi tehokkaan kaminan vuoksi. Kaminan päällä oli hyvä lämmittää ruoka, ja saunatuvassa mukava syödä lounas. Rannassa oli 60-70 cm lunta, jota lapioin ahkerasti tehdäkseni polkuja joka paikkaan. Lumen alta ei löytynyt yhtään routaa.

Sunnuntaina lähetin kolmelle lappeenrantalaiselle lasiliikkeelle tarjouspyynnön tuulilasin paikkaamisesta. Kahdelta tuli maanantaiaamuna vastaus, joista valitsin sen, joka kertoi suoraan paikkauksen maksavan 45 euroa. Ensimmäiseksi lasimies laittoi imukupilla varustetun peilin tuulilasin sisäpuolelle. Sitten hän porasi pienen reiän kiven iskemäkohtaan. Porauksen aikana halkeama kasvoi muutaman millin kummaltakin puolelta. Poratun reiän päälle lasimies laittoi telineen, jossa oli kohta pienelle ruiskulle. Ruiskulla hän laittoi hartsia reikään, jota vielä puristi. Viiden minuutin puristamisen jälkeen liikahartsi poistettiin ja hartsin päälle jätettiin infrapunalamppu kuivattamaan. Markettien parkkihalleissa vastaavaa tuulilasin paikkausta myydään 30 eurolla, mutta kun hätä on suurin, niin sitä ei ole tarjolla.

”Katsoin ulos ja huomasin, että on kylmää. Siitä päättelin, ettei mitään ilmastomuutosta ole olemassa!” Uuden Suomi lehden, taloustutkimuksen tekemässä 1003 ihmisen haastattelussa, vain 29 % suomalaisista uskoi ilmastomuutokseen helmikuussa. Mitä voi päätellä paikallisesta säästä tai jopa Euroopan säästä (2 % maapallon pinta-alasta) koko maapallon ilmaston kehityksestä? – ei mitään. Maapallon lämpeneminen lasketaan kaikkien sääasemien minimi- ja maksimilämpötilojen keskiarvosta. Ja tulos vielä tarkistetaan satelliittien lämpömittauksilla. Ilmastotutkijat ovat tähän mennessä laskeneet, että maapallon lämpötila on noussut 1900-luvun alusta tähän päivään 0.8 astetta. Miten ihminen aistii 0.8 asteen lämpötilan nousun ihollaan? – ei mitenkään.

Ilmastotieteilijät sanovat, että kylmyysennätykset harvenevat, ja lopulta loppuvat, mutta lämpötilaennätykset yleistyvät kaiken aikaa. Nykyisin kylmien ja lämpimien talvien suhdeluku on 1:2, vuonna 2050 1:20 ja vuonna 2100 suhdeluku on 1: 50. Jäätiköiden sulaminen on hyvä ennusmerkki tulevasta. Ilmastotutkijat sanovat, että nykyinen 388 ppm CO2 pitoisuus aiheuttaa niin suuren lämpöpakotteen maapallolle, että pohjoisen jäämeri sulaa kokonaan kesäisin suurella todennäköisyydellä 20 vuoden sisällä. Maapallon keskilämpötilan nousu ei ole monotoninen – lämpötila ei nouse tasaisesti vuodesta toiseen, vaan siinä voi olla jopa 20 vuoden tasainen jakso.

Katsoin netistä satelliittien tammi – helmikuun lämpötilamittaukset maapallostamme. Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä oli kylmää. Euroopassa oli kylmintä 30 vuoteen, mutta muualla oli keskimääräistä lämpimämpää – Pohjoisnavalla jopa 8 astetta tammikuussa. Tammi-helmikuun keskilämpötila oli pohjoisen pallonpuoliskon maa-alueilla mitatun historian ajan 15. lämmin, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla kaikkien aikojen lämpimin. Koko maapallon keskilämpötila oli maa-alueilla 11. lämpimin, mutta kun otetaan huomioon myös meret, niin maapallon keskilämpötila oli mitatun historian 5. lämpimin.

[TJT]

Harmillinen onnettomuus tuli viikonloppuna. Edellä ajoi punainen Honda CRV, joka nosti ilmaan hiekoituskiven. Kivi iskeytyi Combon tuulilasiin, melkein keskelle tuulilasia. Välittömästi tuli noin 20 mm halkeama.

Mökillä laitoin ensimmäiseksi ilmastoteipin palan tuulilasin halkeaman päälle, jottei halkeamaan menisi likaa.

Sunnuntaina lähetin kolmelle lasiliikkeelle tarjouspyynnön tuulilasin paikkaamisesta. Kahdelta tuli maanantaiaamuna vastaus, joista valitsin sen, joka kertoi suoraan paikkauksen maksavan 45 euroa.

Ensimmäiseksi lasimies laittoi imukupilla varustetun peilin tuulilasin sisäpuolelle. Sitten hän porasi pienen reiän kiven iskemäkohtaan. Porauksen aikana halkeama kasvoi muutaman millin kummaltakin puolelta. Poratun reiän päälle lasimies laittoi telineen, jossa oli kohta pienelle ruiskulle. Ruiskulla hän laittoi hartsia reikään, jota vielä puristi. Viiden minuutin puristamisen jälkeen liikahartsi poistettiin ja hartsin päälle jätettiin infrapunalamppu kuivattamaan.

Poimin tekstistä oleellisen, niin helpottaa lukemista

[citykani]

Tämän topikin (muistuttaa pikemminkin blogia) sisältö ei onneksi ole pelkkää metaaninhuuruista euforiaa, vaan muitakin näkökulmia löytyy, joista lukija voi muodostaa oman käsityksensä. Kun nuo ympäristöasiat ovat tässä kovasti tapetilla, niin yhden pikkujutun ajattelin tuoda esiin.
Joku insinööri pohti Hesarissa ehkä noin vuosi sitten, että onko meillä varaa ns. tupla-Suomeen. Jos täällä ei olisi niin hirmuisesti kesämökkejä + sen systeemin vaatimaa infrastuktuuria, niin voisikohan se ympäristö (ilmasto mukaan lukien) kuormittua hitusen nykyistä vähemmän. Ja vielä lisää jossittelua ynnä hieman maailmansyleilyä. Jos se ympäristö, missä viettää isoimman osan vuodesta olisi kaunis, niin ei sieltä halua mihinkään kesämökille ajella, vaan siellä "ykkösasunnossaan" parhaassa tapauksessa viihtyy myös kesällä.

Lukemani perusteella olen aika vakuuttunut, että metaaniauto voisi olla hyvä vaihtoehto, jos vain on varaa hankkia se uudenuutukainen kullannup… ,siis auto. Mulla on aika lailla ennakkoluuloja noita sähkö- ym. hybridivekottimia kohtaan, kun niiden akut kuitenkin ovat ongelmajätettä. Käytetyn auton ekologisuutta ei kovin ahkerasti alleviivata, eikä se sädekehä pahemmin lämmitä, kun omistajalta nyhjäistään yhtä sun toista välitöntä ja välillistä veroa. Ei tarvitse mikään valopää olla käsittääkseen, että sekin säästää ympäristöä, jos jonkun esineen käyttää loppuun.
Toivottavasti saan kuulla lisää Opel Combo Tour 1.6 CNG:n vaiheista sekä ilmastoasioista yleisesti.