Astra K

[helo]

Noniin, 4000 mittarissa, kivi tuulilasiin motarilla aivan naurettavan isosta turvavälistä huolimatta. N. 5km ajoa ja reilu 10cm pystysuuntainen halkeama keskellä lasia. Nyt illalla ajoin pätkän, niin 10cm muuttui 15cm.
Lasi tilaukseen ja kättä taskuun. Onneksi on lasivakuutus.

Sama kävi motarilla Tampereella ja melkein samoilla kilsoilla, iso häränsilmä näkökenttään tuli, ohittaneesta b-vectrasta lensi kivi tai nasta. Voin kertoa että vitutti ankarasti. Toiki oli sellanen ohitus et ajoin karvan yli 120km/h ja tuo vectra pyyhälsi ohitte ja suoraan nenän eteen ohituksen jälkeen. Teki mieli ajaa peräs ja pyöritellä ympärikorvia tuota apinaa sen verran hermot palo. Saivat onneksi sen paikallises tuulilasikorjaamos häivytettyä pois ni käyrä laski, mullaki lasivakuutus mut olis se kyrpiny heti uuteen vaihtaa uus lasi. Lasivakuutus pysyyki niinkauan ku noita extra varusteherkkuja tuos on.

Lueskelin näitä keväällä juuri kun olin oman Astrani saanut ajoon ja toivoin, että itse välttyisin samalta kohtalolta. Turha toive! 5000 km vasta mittarissa ja tällä viikolla motarilla rekan rinnalla pamahti tuulilasiin isompi kivi ja lasi samantien halki. Sinne lensi 200e lasivakuutuksen omavastuun muodossa taivaan tuuliin. Olisi tietysti ottanut vielä enemmän päähän ilman vakuutusta. Tuskin 500e riittää akustiikkalasin vaihtoon kaikkine sensoreineen ja kameroineen. Onhan tuo lasi taas vähän likainen sisäpinnalta, niin säästyypä nyt puhdistukselta tällä kertaa

[jarkkis]

Löytyykö k-astran "tuunaajia"? Olis uusi paketissa oleva eibach pro-kit -30mm jousisarja ylimääräsenä, motivaatio aikalailla nolla tällä hetkellä ja kuitti tietysti löytyy sarjasta jolla saa myös muutoskatsastettua autoon. on siis ainakin 150hp sport toureriin sopiva.

Mulle voisit laittaa inboxiin infoa noista

Laitan.

[Larppe]

Bi turbosta on tippunut tehot, onkohan eroa 150hv bensa vs 150hv tupaöljy suorituskyvyssä?

On eroa suorituskyvyssä.
Tietysti riippuu minkälaista suorituskykyä haetaan? Bensa vie noista 0-100 kiihdytyksen pienehköllä marginaalilla, biturbo vie sitkeysmittaukset reilummalla marginaalilla. Paikaltaan lähtien dieselillä kestää "välitysten/kierrosalueen" takia päästä vauhtiin, kun taas bensalla tarvitaan tavallista nopeuden muutosta reippaampaan kiihtyvyyteen korkeampien kierrosten hyödyntämistä. Molemmilla varmasti pärjää liikenteen mukana ja jos suoralla tiellä haetaan molemmista maksimaalista suorituskykyä, tuskin erot ovat päätä huimaavia.
En osaa sanoa kuinka paljon välitykset ovat tuossa biturbossa muuttuneet uuten versioon, kun ilmeisesti vaihteisto vaihtunut "keveämpään" tämän kulutusoptimoinnin myötä ja samasta syystä mahdollisesti tehoja pudotettu vaihteiston kestoa ajatellen. Vaikka näennäisesti maksimääntö on säilynyt samana, niin korkeammilla kierroksillahan se ei voi enää olla täysin sama kuin vanhassa versiossa.

Alla näiden uusien mallien specsit farkkuina.
1.4T (S/S):
110 kw (150 hv) / 5.000-5.600 rpm
230 Nm / 2.000-4.000 rpm
0-100 km/h 8.9 s
Huippunopeus 215 km/h
Sitkeys 11 s (80-120 km/h)

1.6 biturbo diesel:
110 kw (150 hv) / 4.000 rpm
350 Nm / 1.500-2.250 rpm
0-100 km/h 9,2 s
Huippunopeus 222 km/h
Sitkeys 7,1 s (80-120 km/h)

Nämä siis Opelin antamat arvot. Sitkeydestä en tiedä miten mitattu, mutta olettaisin olevan molemmilla koneilla samalla tavalla tehty, esim. toisiksi suurimmalla vaihteella.

[Askoik]

Onko kukaan osannut/saanut lisättyä omaa POI- kohdetta 900 naviin? Olisi kiva saada kehälle päivitettyä kameratolpat myös naviin oikeille paikoilld, mutta onko tämä edes mahdollista? Saako noihin tolppailmoituksiin muuten ääni hälytyksen? Nyt näkyy kameran kuva, mutta mitään ääntä ei kuulu.

En oo POI-kohteita edes kokeillut sinne tankata, mutta voi olla vaikeaa tommoseen poropietarivehkeeseen. Eihän siihen voi edes reitin kohdetta näpytellä koordinaatteina.

Navin asetuksissa on muistaakseni kohta "liikennetiedotteet" ja sen alla 4 - 6 ruksattavaa valintaa:
- tietyöt
- onnettomuudet
- muut tiedotteet
- jne... en nyt ulkoa näitä muista.

Vaikuttaisiko joku noista rukseista siihen, että tuleeko kameratolpista ääneen puhuttu hälytys? Itse olen ainakin nuo tietyöt ruksannut mutelle.

[Larppe]

Itsellä sellainen muistikuva, että ainakaan kameroista ei saanut laitettua hälytystä. Monissa maissa, kuten Saksassa, nuo ovat kiellettyjä joten harvoin taitaa olla autojen omissa järjestelmissä tuota mahdollisuutta. Oman pisteen lisäämistä ei ole tosin tullut kokeiltua.

Alla vielä ihan vaikka tulevia reissuja varten lukemista mikä on missäkin maassa sallittua.
https://www.moottori.fi/liikenne/jutut/ ... ljastinta/

[tension]

Alla näiden uusien mallien specsit farkkuina.
1.4T (S/S):
110 kw (150 hv) / 5.000-5.600 rpm
230 Nm / 2.000-4.000 rpm
0-100 km/h 8.9 s
Huippunopeus 215 km/h
Sitkeys 11 s (80-120 km/h)

Tekniikanmaailman kestotestissä (21/2017) Astran kiihtyvyys 90-120 km/h mitattu 5.1 s. Siihen nähden tuo 11 s vaikkakin 80-120 km/h kuulostaa paljolta.

[Metula]

Millä vaihteella?

[Larppe]

Alla näiden uusien mallien specsit farkkuina.
1.4T (S/S):
110 kw (150 hv) / 5.000-5.600 rpm
230 Nm / 2.000-4.000 rpm
0-100 km/h 8.9 s
Huippunopeus 215 km/h
Sitkeys 11 s (80-120 km/h)

Tekniikanmaailman kestotestissä (21/2017) Astran kiihtyvyys 90-120 km/h mitattu 5.1 s. Siihen nähden tuo 11 s vaikkakin 80-120 km/h kuulostaa paljolta.

Kuten lainaamassasi viestissä alempana luki:

Nämä siis Opelin antamat arvot. Sitkeydestä en tiedä miten mitattu, mutta olettaisin olevan molemmilla koneilla samalla tavalla tehty, esim. toisiksi suurimmalla vaihteella.

Eli kyseessä kun on sitkeysmittaus, ei sitä yleensä tehdä parhaan kiihtyvyyden antavalla vaihteella, kuten tuo tekniikanmaailman suorituskykymittaus on oletettavasti tehty.

[tension]

Ok. Mites tuommoinen "sitkeys" mitataan? Tehdäänkö mittaus tietyllä vaihteella vai painotettuna arvona useammalla eri vaihteella ajetuista vedoista.
En ehkä ihan silti ymmärrä ko. mittauksen käytännön merkitystä, varsinkaan automaattivaihteisella autolla. Ehkä joku viisaampi kertoo, niin taas opitaan uutta.

[rivi123]

Kävitkö jo akkua mittauttamassa, että onkohan se entinen? Vai pitäisköhän se ensin ladata täyteen?

Omassanikin on joskus mennyt bitti poikittain, jos olen jotain sählännyt liian nopeasti. Esim. pysäköinti, sammutus, ovi auki, jonka jälkeen huomaan, että ikkuna unohtui auki. No virrat takaisin päälle, ikkuna kiinni ja virrat taas pois päältä. Navi + mittariston näyttö ei oikein pysy perässä, niin voi jäädä johonkin ihme tilaan sen jälkeen kun poistun autosta ja lukitsen ovet. Ainakin kerran muistan, että piti oikein jäädä oven ulkopuolelle hetkeksi sitä ihmettelemään, mutta onneksi se sillä kerralla sammui noin minuutissa. En kuitenkaan ihmettelisi, jos LCD-näytöt jäisi joskus koko yöksi päälle.

Muutenhan akkua ei kai pitäisi saada tyhjäksi normaalikäytöllä. Tupakansytytin, radio ja sisävalot sammuu jo 15 - 30 min päästä, vissiin vaikka ovikin olisi unohtunut levälleen auki. Takakontin 12V pistoke tuntuu antavan virtaa vaikka auton lukitsee, en tiedä onko siinä mitään ajastinta tai akkuvahtia, vai saisiko autojääkaapilla akun tyhjäksi?

Mites se "ranskalainen parkkivalo" Astrassa toimikaan, voisiko tien puoleiset parkit jäädä koko yöksi päälle, jos autosta lähtiessään vahingossa huitaisee vilkkuviikseä? Onkohan tuossa akkuvahtia, vai palaako parkit "loppuun asti"?

Entäs jos siellä parkkihallissa joku lähetin pommittaa jatkuvasti 450 MHz signaalia, niin koittaakohan Astran keskuslukitus kuinkakin ahkerasti jutella sen lähettimen kanssa? Mulla on ainakin kerran ollut vaikeuksia saada ovia auki, kun vieressä oli joku kauko-ohjattava työmaanosturi töissä.

Tosiaan assistance kävi myllyn mulle starttaamassa kun heikosti löytyi kaapeleita lähipiiristä. Ajelin huoltoon tiedustelemaan sähkäri aikaa mutta sellainen meni 2 viikon päähän. Uusi akku 250€ ja siinäpä kaikki mitä huolto avusti.

Pari tuntia oli auto käynnissä. sain defan smartcharge laturin lainaan. Pökkäsin seinään kotona ja laite antoi täydet pykälät akulle. Eli auton oma laturi oli lataillu täyteen, ilmeisesti.

Auto seiso taas yön ja käytin vielä tuota defan laturia kiinni ennen käynnistystä. Nyt defalainen näytti kolmea pykälää viidestä. neljäs pykälä tuli tosin lähes samantien.
Tässä defan ohjekirjasta: >12.65V, varaus 95-100% = 5 pykälää-- 12.55V–12.65V, varaus 80% = 4 pykälää-- 12.55V–12.65V, varaus60% = 3 pykälää jne..

Kaverilla oli myös Boschilainen akkutesteri joka kertoi akun tilaksi "hyvä ja varaa". Kerkesin toki jo hukkaamaan nuo testerin tulosteet. Ei oikeen osattu nuita tulkita. laitan kuvat jos löytyvät jostain.

Sori ku sekavaa tekstiä ja selvitystä. En osaa oikeen vieläkään itse tulkita asiaa, että purkaako auto akkua jotenkin liikaa vai onko akku vaan antautunut ja uuden laitto edessä. Tai oliko tuo yksi purkaus vaan mysteeri ja akku toimii nyt normaalisti. pitänee seurailla tilanetta edelleen. Harmi kun auton mittaristossa ei ole akun varaustasoa näyttävää infoa.

[Askoik]

Taisit kirjoittaa väärin tuon 60% jännitetason? Jos haluat itse tulkita lepojännitettä, niin tässä on hyvät arvot:
http://www.miljoonalaatikko.com/dokumen ... jyakku.pdf

Jos lisäksi haluat tutkia akun virranantokykyä, eli sulfitoitumista, eli sisäistä resistanssia, niin tarvii vertailla jännitettä myös kuormitettuna. En ole itse ikinä kokeillut, mutta täältä löytyy siihenkin helpon näköinen laskukaava:
https://karavaanari.org/index.php/topic,2833.0.html

Ja täällä vähän isommilla virroilla mitattu uuden akun sisäiseksi resistanssiksi 11 milliohmia:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle ... Matias.pdf

Jos haluat saman palvelun ammattilaisen tekemänä, niin:
http://www.akkupojat.fi/Palvelut/Ilmain ... 87986.html

PS. Olen antanut itseni ymmärtää, ihan totaalisen syväpurkautunut akku on kyllä aika epävarma ja syytä vaihtaa uuteen. Varsinkin jos se on viikkoja syväpurkautuneena ja/tai päässyt jäätymään, mutta ehkä tuollainen yhden yön tyhjänä ollut akku vielä suostuu toimimaan normaalisti...? Kyllä mä koittaisin kuitenkin takuuseen pyytää uutta akkua.

[Metula]

160hv biturbo
60-100 km/h through gears (sec): 4.2
80-120 km/h through gears (sec):5.5
100-180 km/h through gears (sec):21.2

150hv biturbo
60-100 km/h through gears (sec):4.7
80-120 km/h through gears (sec):6.2
100-180 km/h through gears (sec):24.9

150hv bensa
60-100 km/h through gears (sec):4.6
80-120 km/h through gears (sec):6
100-180 km/h through gears (sec):22.6

[Nible]

Tosiaan assistance kävi myllyn mulle starttaamassa kun heikosti löytyi kaapeleita lähipiiristä. Ajelin huoltoon tiedustelemaan sähkäri aikaa mutta sellainen meni 2 viikon päähän. Uusi akku 250€ ja siinäpä kaikki mitä huolto avusti.

Pari tuntia oli auto käynnissä. sain defan smartcharge laturin lainaan. Pökkäsin seinään kotona ja laite antoi täydet pykälät akulle. Eli auton oma laturi oli lataillu täyteen, ilmeisesti.

Auto seiso taas yön ja käytin vielä tuota defan laturia kiinni ennen käynnistystä. Nyt defalainen näytti kolmea pykälää viidestä. neljäs pykälä tuli tosin lähes samantien.
Tässä defan ohjekirjasta: >12.65V, varaus 95-100% = 5 pykälää-- 12.55V–12.65V, varaus 80% = 4 pykälää-- 12.55V–12.65V, varaus60% = 3 pykälää jne..

Kaverilla oli myös Boschilainen akkutesteri joka kertoi akun tilaksi "hyvä ja varaa". Kerkesin toki jo hukkaamaan nuo testerin tulosteet. Ei oikeen osattu nuita tulkita. laitan kuvat jos löytyvät jostain.

Sori ku sekavaa tekstiä ja selvitystä. En osaa oikeen vieläkään itse tulkita asiaa, että purkaako auto akkua jotenkin liikaa vai onko akku vaan antautunut ja uuden laitto edessä. Tai oliko tuo yksi purkaus vaan mysteeri ja akku toimii nyt normaalisti. pitänee seurailla tilanetta edelleen. Harmi kun auton mittaristossa ei ole akun varaustasoa näyttävää infoa.

Se auto tarkistaa siinä ennen käynnistystä sen akun. Ja jos se päättää että varaustaso ei ole riittävä, niin ei edes yritä käynnistystä.
En tiedä onko se sama raja kuin s/s:n kanssa.

Laitat tuon laturin yhdeksi yöksi paikalleen ja jos jatkossakin ilmenee samaa, niin sitten uusi akku. Välttämättähän tuossa ei ole tapahtunut muutakuin edellisen päivän ajelut on käyttänyt akkua enemmän kuin ladannut, niin tuo akun varaustaso on tipahtunut sen verran alas, että ei enää suostu käynnistämään autoa.

Cruzen kanssa kävi aikoinaan sellainen että se ei suostunut -30 kelillä kylmiltään starttamaan, mutta pari minuuttia kun oli virrat päällä, niin lähti. Tosin Cruzessa oli normaali lyijyakku. Astroissa on ollut sitten AGM akut,

5-ovisessa astrassa oli 90Ah agm, mutta nyt näissä kummassakin farkussa ollut 70Ah AGM vaikka kummassakin on sähkölaitteita runsaasti enemmän, mitä oli tuossa 5-ovisessa ja lisäksi kummassakin tehdasasennettu webasto. Tosin kummassakin on ollut defan laturi asennettuna, jota tullut käytettyä varsinkin talvella aika paljon.

[Larppe]

Ok. Mites tuommoinen "sitkeys" mitataan? Tehdäänkö mittaus tietyllä vaihteella vai painotettuna arvona useammalla eri vaihteella ajetuista vedoista.
En ehkä ihan silti ymmärrä ko. mittauksen käytännön merkitystä, varsinkaan automaattivaihteisella autolla. Ehkä joku viisaampi kertoo, niin taas opitaan uutta.

Edelleenkään en tiedä miten Opel juuri nuo ilmoittamansa arvot on mitannut, mutta yleensä mitataan tiettyä vaihdetta käyttäen. Autolehtien testeissä näkee usein tehtävän siten, että tiettyä nopeushaarukkaa (vaikka 80-120 km/h) ajetaan vaihdetta vaihtamatta useammalla vaihteella ja näistä ilmoitetaan mittaustulokset.

Mikä hyötyä tästä sitten ylipäätään on?
Tämän pohjimmaisena tarkoituksena lienee antaa jonkinlainen mitattavissa oleva käsitys moottorin/voimalinjan luonteesta yhdessä muiden mittausten kanssa. Eli miten hyvin auton voimalinja jaksaa tehdä muutoksia nopeuteen erilaisilla kierrosalueilla.

Miksi tämän pitäisi kiinnostaa automaattivaihteisella ajavaa kuljettajaa?
Kaikki automaattivaihteisia autoja ajavat kuljettajat eivät aina halua tehdä muutoksia nopeuteen "kickdown" -moodissa jota suorituskykymittaukset heijastavat, vaan toisinaan muutetaan nopeutta kevyemmällä kaasun käytöllä. Tällöin paremmilla sitkeysarvoilla oleva ajoneuvo pystyy suorittamaan toivotun nopeudenmuutoksen pienemmällä dramatiikalla. Samaa mittausarvoa voisi heijastaa auton kykyyn kulkea ylämäki toivotulla nopeudella ilman pienemmän vaihteen päälle kytkemistä. Onko tällä asialla sitten automaattivaihteisessa autossa merkitystä, päättäkööt jokainen omalla kohdallaan. Kun siinä ajoneuvossa kerran on se automaattisesti vaihtava vaihteisto, niin vaihtakoot vaihteita niin paljon kuin lystää.
Kulutukseen tämä saattaa ehkä vaikuttaa, mutta sekin on tietysti jokaisen itse päätettävissä mitä siitä ajattelee.

[otj]

Kyllä automaatissakin sitkeys on hyväksi. Pienellä kaasupolkimen liikkeellä diesel hoitaa ohituksen kohtuullisen rivakasti myös kutosella. Päästäkseen samaan kiihtyvyyteen vastaavantehoisen bensakoneisen laatikon on haettava nelosta pesään, kun vääntöä on huomattavasti vähemmän.