Kisat tulee usein keskellä yötä, mutta vuorotyöläistä ei haittaa.
Omasta mielestä äärimmäisen mielenkiintoinen laji, laji jossa lähtöpaikalla ei ole suurtakaan merkitystä. Kisoja on voitettu viimeisestä lähtöruudusta ja yllätyksiä näkee melkein joka kisassa.
Monissa kisoissa näkee myös tulisia jälkipuinteja kisan tiimoilta, mm. Tony Stewart on yksi tämän lajin kuuluisista kuumakalleista ja jenkeissä melkeinpä yleinen naurunaihe.
Oma suosikki tuolla on ollu jo vuosia Jeff Gordon, joka ajoi viime kauden läpi ainuttakaan voittoa ja monet on alkanu jo ounastelemaan miehen motivaatiota lajiin.
Liekö sitten pelannut osittain oman tallin kuskin pussiin, nuori Jimmie Johnson kun ajaa Gordonin osaomistuksessa olevassa Hendrick Motorsports-tallissa.
Mielenkiintoista on seurata myös toisen kuumakallen, J-P Montoyan taistelua radalla. Aika usein miehen löytää sijoilta 10-20, mutta onpa mies väläyttäny myös parissa kisassa hyvällä taktiikalla.
Kannattaa seurata, jos jaksaa jenkkiselostukset ja jatkuvat mainoskatkot jenkkilän päässä jolloin kamera jää kuvaamaan radan vartta, tms. turhaa.
Myös lähetyksen alku on aika puuduttavaa jenkkishöytä, on kaiken maailman bändiä, ym. turhaa toimintaa ja kisa alkaa reilun tunnin päästä lähetyksen alusta.
Suomalaiset/eurooppalaiset ei oikein meinaa ymmärtää tätä lajia, mutta mii laik!
Tässä kaikkien aikojen tiukin voittotaisto vuodelta 2003, ei taida löytyä formuloista tällaista enää..
Ricky Craven #32 vs. Kurt Busch #97 Voittajan marginaali 0,002 sekuntia...
