Opel Club Finland (OCF)

Ihan mielenkiinnosta, mikä itu on siirtää akku moottoritilasta taakse? Toki ymmärrän, jos on kaksi akkua, mutta....

Juha_1 kirjoitti: ↑04 Huhti 2018, 18:41 Ihan mielenkiinnosta, mikä itu on siirtää akku moottoritilasta taakse? Toki ymmärrän, jos on kaksi akkua, mutta....

1, kilpa-autoilussa painojakauma.

2, autohifi hommissa lyhyemmät kaapelit mutta en tiedä sit tarkempaa. Usein laitetaan lisäakku popeille

1,2sorsa kirjoitti: ↑04 Huhti 2018, 19:00

Juha_1 kirjoitti: ↑04 Huhti 2018, 18:41 Ihan mielenkiinnosta, mikä itu on siirtää akku moottoritilasta taakse? Toki ymmärrän, jos on kaksi akkua, mutta....

1, kilpa-autoilussa painojakauma.

2, autohifi hommissa lyhyemmät kaapelit mutta en tiedä sit tarkempaa. Usein laitetaan lisäakku popeille

Oletin että tässä on kyse tieliikennekäytössä olevista autoista. Mutta kilpa-autoilussa sarjavalmisteisessa autossa... Akun paino on prosentti koko auton painosta.

Muistiinpanoksi itselleni ja tiedoksi muille, että miten takana olevan akun kaapelointi on tehty 1-sarjan bemarissa.
-Akulta moottoritilaan menevä +kaapeli on 80mm2. Ei mitään sulaketta välissä.
-Moottoritilassa tuon kaapelin päässä on napa apukäynnistyskaapelille. Tästä pisteestä lähtee lyhyt kaapeli startille koossa 25mm2. Startin ja laturin välissä myös 25mm2 kaapeli.
-Akulta lähtee toinen +kaapeli auton kojetaulun alla olevalle sulakerasialle. Tämä kaapeli on 35mm2 ja varmistettu 250A sulakkeella, joka sijaitsee akun päällä.
-Akun maadoitus suoraan koriin lyhyellä 35mm2 kaapelilla.

e: Vaikka moottorille menevässä kaapelissa ei ole sulaketta niin se ei tarkoita, etteikö sitä ole oikosululta suojattu. Akun virrankulutusta mitataan shunttivastuksella. Olettaisin että jonkin raja-arvon ylittyessä akun navassa oleva räjähdysnalli (!) laukeaa ja kytkee akun kokonaan irti. Taitaa tehdä vastaavan myös kolaritilanteessa airbagien lauettua.

e2: joissain malleissa suurille sähkösyöpöille lähtee akulta vielä 10mm2 kaapeleita 100A sulakkeilla. Näitä ovat sähköinen ohjaustehostin, sähköinen lisälämmitin

Auto palaa jos se isomoottoritilaan menevä kaapeli kärähtää. Tätä on tapahtunut paljon 5-sarjalaisissa olikohan e61 kori. Usein miten onneksi vain jättää käynnistymättä. Onneksi on turvallisuuskamppanja olemassa.

Pitää paikkaansa. Pitäisi pähkäillä, että miten kaapeloisi Astran akun niin, että olisi riskitön. Moottorillekin menevään kaapeliin laittaisin sulakkeen, kun tuommoinen räjäytin ei oikeen omaviritteisenä innosta. Ja varmaan sinne 50mm2 kaapelikin riittäisi hyvin.

E61 bemareissa menee oikoseen korin läpiviennissä oleva liitos suolasta johtuen. Siinä on sen verran vastusta, että virta ei ylitä raja-arvoa (jos sellainen ylipäätään on), mutta kuumeneminen on paikallista ja sytyttää verhoilut palamaan.

Osta bilteman muovinen akkukotelo ja sille happoletku läpi lattiasta.

Vedä kaapeli sisäkautta kovassa muovisessa suojakuoressa auton sisältä ja kuljettajan sulakerasian takaa jostakin sopivasta kohtaa läpi ja sulakelevyn tekee sitten lähelle alkuperäisen akun paikkaa.

Wesku79 kirjoitti: ↑16 Touko 2020, 21:39

e: Vaikka moottorille menevässä kaapelissa ei ole sulaketta niin se ei tarkoita, etteikö sitä ole oikosululta suojattu. Akun virrankulutusta mitataan shunttivastuksella. Olettaisin että jonkin raja-arvon ylittyessä akun navassa oleva räjähdysnalli (!) laukeaa ja kytkee akun kokonaan irti. Taitaa tehdä vastaavan myös kolaritilanteessa airbagien lauettua.

Minä veikkaisin, ettei tuo ole mikään "mittausvastus", vaan sitä mitä jo vähän ehdotettiinkin eli pelkästään räjäytyspanoksella varustettu katkaisin.
Kolaritilanteessa Airbag järjestelmä katkaiseen tuon sulakeella suojaamattoman johdon, koska kolaritilanteessa oikosulku on ilmeinen. Vaara on silloin siinä, kun kaapeli kulkee sisätilan läpi ja siellä syttyy palo johdon kärytessä.

Omassa autossani on perinteisesti akku moottoritilassa eikä siellä laturille ja startille menevää kaapeli ole suojattu, kuten ei yleisestikään näissä tapauksissa. Moottoritilassa tapahtuva sähköpalo usein tuohoaa auton, muttei aiheuta matkustajille välitöntä vaaraa. Sitä vastoin akusta lähtevä toinen johto on suojattu juuri tällaisella räjäytyspanoksella varustetulla katkaisimella, kun se menee auton sähkökeskuksiin joita on sitten useita auton eri osissa mm. sisätilassa, peräkontissa.

Kyllä siellä mittausvastus on ja sille ihan oma pieni älyboksi. Mutta liittyykö mitenkään räjäytyskytkimen käyttöön, siitä en ole varma. Kuhan arvelin että näin voisi olla.

Astrassa akulle järkevin paikka on kuskin puolella ihan kontin takareunassa. Mutta kaapelit on vedettävä apukuskin puolelta moottoritilaan, koska vain sillä puolella on muovisen kynnyskotelon alla tilaa. Alunperin ajattelin vetää vain yhden 50mm2 kaapelin, mutta bemarin toteutusta katsoessa mietin, että johdinpinta-alaa on yli tuplasti enemmän...

Tilasin akulle pätevän oloisen kiinnityslevyn: https://www.txautosport.co.uk/products/ ... 2563086399

Bilteman pienessä akkukotelossa on ruma ja tilaa vievä kansi, kun siinä on kaapeleille ulokkeita joka kulmassa. Puuilosta ja IKH:lta näyttäisi löytyvän vähän fiksumpia laatikoita. Laatikon pohjaa joutuu varmasti pilkkomaan, että saa sopimaan tuon levyn kanssa.
https://www.puuilo.fi/epages/puuilo.sf/ ... s/10002572

Se muuten taitaa ollakin BMW:n IBS akunlatusjärjestelmän osa. Tämä on juuri akun ja generaattorin välinen älykäs systeemi.

Ei se tosiaan ole sitten missään tekemisessä turvajärjestelmän kanssa, koska tuskin siihen sitä on samaan integroitu. Ilmankos niitä Bemareita palaakin

Bemarin alkuperäistä ja muitten jälkiasennuksia riittävästi tutkineena alkaa järkevin toteutustapa selkiytymään. En kylläkään yhtään tasan samanlaista kaaviota nähnyt kuin itsellä on nyt mielessä. Lyhyesti:

-Akulta startille 50mm2 kaapeli, johon akun viereen 150A sulake.
-Ja sitten se itse kuningas idea: edellämainitun sulakkeen rinnalle ylimääräinen startin solenoidi/rele. Tällöin sulake ei varmasti pala starttauksen aikana. Ja muina aikoina ei tarvi pelätä, että joku useiden satojen ampeerien sulake ei antaisi riittävää suojaa lievältä oikosululta.
-lisäsolenoidin herätteelle tarvitaan pieni relekytkin ohitettavan sulakkeen kylmemmältä puolelta. Tällöin ei voi startata, jos 150A sulake on palanut.
https://www.ebay.co.uk/itm/lucas-SRB325 ... Swx3FcQFZ3

Sitten loppu toteutus:
-Startilta laturille 25mm2 pätkä kuten bemarissa.
-Akulta sulakeboksille 35mm2 kaapeli, johon n. 150A sulake akun viereen. Tämän kaapelin saisi Astrassa varmaan juuri ja juuri sopimaan kulkemaan vasemman puolen kynnyksessä.

Akun maadoituskaapeliin voisi harkita tappokytkintä pitempien seisonta-aikojen varalle.

Saa nähdä jaksanko piirtää tähän vielä kaavion nähtäväksi.

e: mielenkiintoisia havaintoja:

Astran alkuperäisistä kaapeleista suurimmat on 16mm2. Ehkäpä nuo ylempänä mainitut mitat on vähän ylimitoitettuja, mutta otettava kuitenkin huomioon pitemmän akkukaapelin jännitehäviö, niin 16mm2 ei tietenkään ole riittävä. E46 bemareissa startin kaapeli on 35mm2, niin ihmetyttää kun uudemmissa on hypätty suoraan 80mm2 kokoon. Kyllä se 50mm2 on silloin ihan varmasti oikealla tontilla.

Astrassa ei ole minkäänlaisia sulakkeita esim. virtalukolle, valokatkaisimelle eikä moneen muuhunkaan paikkaan. Näitä on lisätty vasta vuosimalliin 97: esim. virtalukolle 80A Maxi sulake. Alkuperäisiäkin sähköistyksiä voisi siis muokata vähän varmemmalle pohjalle.

e2: liki täydellinen sulakeboksi suoraan akun napaan löytyisi sitikasta osanumerolla 6500X3 tai 9665407780. Ainoastaan startille pääsulakkeen lähtö hankalasti 90-kulmassa.

Astrasta alunperin puuttuvat Maxi sulakkeet voisi kätevästi korvata tällaisella rasialla: https://www.ebay.co.uk/itm/1-x-MEGA-and ... SwTppekabR
Sijoitus johonkin kojetaulun alle.

e3: olisihan tuon mustankin boksin saanut aika kätevästi akunkenkään, kun olisi tehnyt vaikkapa litistetystä kupariputkesta sopivan välilatan. Ehdin kuitenkin jo tilata käytetyn sitikan rasian. Renaultilta löytyisi kanssa ihan pätevä versio numerolla 8200381280 + kansi 8200166664 (varsin edullinen ihan uutenakin). Toinen vähän isompi renulta 8200463739.

Nojoo. Konehuoneen ja sulakerasian tutkailun jälkeen tulin siihen tulokseen, että bemarin kytkentöjä on turha lähteä apinoimaan. Menisi liian vaikeaksi. Enkä muutenkaan oikeen ymmärrä miksi siinä on erillinen kaapeli sulakerasialle, kun paksumpi pääkaapeli (startti ja laturi) kulkee samassa kotelossa melkein koko pituudelta. Täytynee liittyä ibs-systeemiin tai siihen akun navan nallikytkimeen. Mutta kun periaate on sama jo E46:ssa, lieneekö siinä moisia varusteita olemassakaan?

Eli astraan on tulossa nyt vain yksi paksu kaapeli apukuskin puolelta konehuoneeseen. Rintapeltiin kytkentäpiste, josta 3 haaraa: laturille, startille, ja entiselle akun plus navan paikalle. Myös lisäsulakkeet sijoitan entisen akunpaikan viereen kuten 97 astrassa (niiltä osin kuin mahdollista selvittää johtosarjaa purkamatta)

Pidän aiemmat suunnitelmat akun napaan kytkettävistä pääsulakkeista ja startin lisäsolenoidista voimassa. Mielestäni akun siirtoa ei voi turvallisemmin toteuttaa.

Yksi kaapeli vain niinku ajattelitki.

Itellä oli myös heti mielesssä tuo suurtehosolenoidi ohittamaan akkusulake starttauksen yhteydessä.

Taas vähän mietitty ja googletettu. Syynä bemarin kahteen kaapeliin lienee siinä, että se vaimentaa laturin tuottaman häiriöisen virran. Yksi kaapelihan toimii kuin lähettävä antenni. Kun vieressä on toinen, jossa virta kulkee vastakkaiseen suuntaan, niin häiriösignaali kumoutuu.

Pitääköhän sittenkin toteuttaa varalta tällä tavalla?