Kesärengasmääräyksistä

[duster]

Kesärenkaat on jo/kohta vaihdettu. Osalla on uudet ja osa ajaa käytetyillä. Renkaan tehtävänä on säilyttää pito ajoneuvon ja tien välillä. Hyvästäkään renkaasta ei ole apua jos ilmanpaineet ovat väärät. Ilmanpaine tulee olla auton tai renkaan valmistajan suosittelema. Varsinkin alipaine ja erilaiset paineet samalla akselilla ovat vaarallisia. Samalla akselilla tulee olla samat rengaspaineet. Henkilöauton rengaspaine ei saa ilman erityistä syytä poiketa enempää kuin 20 % alaspäin suosituksesta. Tämä asetuksen teksti on kai tulkittava niin, että suosituksesta ylöspäin saisi poiketa. Vai kuinka, kun muuta ei sanota? Ylipainehan ei vaikuta niin vaarallisesti auton ohjattavuuteen.

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä 3 luku antaa tarkemmat määräykset renkaista. Ajoneuvo on varustettava sen kokonaismassan ja akseleille kohdistuvien massojen edellyttämin renkain ja vantein. Henkilöauton kesärenkaan kulutuspinnan tulee olla vähintään 1,6 mm. Tämä vaatimus ei koske koko renkaan leveyttä, vaan renkaan kulutuspinnan keskiosaa eli pääuria eli noin ¾ leveyttä kulutuspinnasta. Tämähän tarkoittaa, että renkaan kulutuspinnan reunoilla voi olla alle 1,6 mm kulutuspintaa. Renkaan kulutuspinnan keskiosalla tuo 1,6 mm on ehdoton. Renkaan kudokset eivät kuitenkaan saa reunoillakaan olla näkyvillä. Eturenkaat tulee olla tasapainoitetut.

Pitääkö paikkaansa, että vähentämällä takarenkaiden ilmanpainetta suhteessa eturenkaisiin muuttuu auto yliohjautuvaan suuntaan. Lisäämällä takarenkaiden ilmanpainetta suhteessa eturenkaisiin muuttuu auto aliohjautuvaan suuntaan. Pitääkö paikkaansa, että yliohjautuvaan ominaisuuteen kuuluu raideherkkyys ja, että aliohjautuva auto käyttäytyy vakaammin.

[Kilpakarva]

On 2002-04-21 21:15, duster wrote:


Pitääkö paikkaansa, että vähentämällä takarenkaiden ilmanpainetta suhteessa eturenkaisiin muuttuu auto yliohjautuvaan suuntaan. Lisäämällä takarenkaiden ilmanpainetta suhteessa eturenkaisiin muuttuu auto aliohjautuvaan suuntaan. Pitääkö paikkaansa, että yliohjautuvaan ominaisuuteen kuuluu raideherkkyys ja, että aliohjautuva auto käyttäytyy vakaammin.

Rengaspaineiden suhteesta:
Ihan noin yksioikoinen asia ei ole. Oletetaan vaikkapa ensin, että renkaissa on ns. optimipaine, eli renkaan pito on parhaimmillaan k.o. alustakonstruktiossa, eli akselipainojen/nurkkapainojen/pyöränkulmien suhteen.
Tällöin mikä tahansa poikkeaminen (ylös tai alas) heikentää kyseisen akselin pitoa.
Eli taka-akselin muutos vaikuttaa yliohjaavaan suuntaan, ja etuakselin muutos aliohjaavan.
Taasen ei voi sanoa että auto muuttuu yliohjaavaksi, vaan muutos nimenomaan muuttaa ko. suuntaan. T.s. jos peruskäytös on aliohjaava, ja nostaa takapaineita, käytös saattaa edelleen olla aliohjaava, vaikkakin vähemmän.
Olettaen että ko akselissa oli optimipaineet. Jos ei ollut, niin saattaa jopa ko akselin pito parantua, eli autosta tulisikin entistä enemmän aliohjaava.

Tämä siis ''rataolosuhteissa''.
Jos taas puhutaan ''huoltoasemanmittareista'' ja 0,5-1 bar muutoksista niin selvää on että alipaineinen rengas ei pidä vaan sortaa alle tai jopa lähtee vanteelta kaarteessa. Ylipaine ei ole niin vaarallista, kuitenkin suurin osa renkaista on varsin vetelärunkoisia, joten runko elää silti vaikka rengas kuluu keskeltä.
Eli huomattavasti alipaineisella renkaalla on huonompi pito kuin selkeästi ylipaineisella.

Normaali siviiliautossa esimerkiksi nurkkapainot saattaa helposti heittää 80-100 kg, jolloin renkaissa täytyisi tarkkaan ottaen olla eri paineet vaikka ovat samalla akselilla.
Rengaspaineet on tehtaan ilmoituksen mukaan yleensä eri akselilla hieman erit, ja kuormattuna taas jotain muuta, lienee syy juuri akselipainojen eroissa.

Sama tilanne on myös renkaan käyttölämpötilassa, kova ajo lämmittää renkaita ja nostaa painetta, ja jos tällöin asettaa paineet optimiin, kylmänä aamuna ruuhkassa paineet ovat alakanttiin eikä siellä optimialueella.

Eli rengaspaineet ovat siviiliautossa harvemmin optimissa, koska tuskin kukaan aamulla mittaa ilman ja tien lämpötilaa ja säädä paineita kohdilleen työmatkaa varten mutta yleensä riittää että paineet ovat oikealla alueella.

Ajokäytöksestä sen verran että aliohjaava auto on huomattavasti helpompi ajaa ääriolosuhteissa kuin yliohjaava, ja varsinkin yllättävissä tilanteissa aliohjaava on turvallisempi.
Myös radalla yleensä aliohjaava auto on nopeampi kuin yliohjaava, johtuen siitä että kaarteen ulostulot on helpompia ajaa, siis keskimääräisellä ratapäivillä kävijällä.
Elkää sotkeko suumahhereita sun muita tähän, he saa ajaa yli-ali-tai mitä tahansa tekevällä autolla.

Ihannetapaus radalla on auto joka tasakaasulla on neutraali, veto päällä aliohjaava ja konejarrutuksessa yliohjaava. Syytä tähän saa miettiä....

Siviililiikenteessä kannattaa muistaa, että hyvä kuljettaja selviää tilanteesta johon erinomainen kuljettaja ei koskaan joudu !