Akku ja sen ylläpitolaturi

[mustapilvi]

Tämä on niin tätä!

Millä me saisimme ne kelvottomat pois markkinoilta? Pitäisikö aina vaatia takuuakusta rahat takaisin, tai ainakin hinnanhyvitystä parempaan merkkiin, eikä huolia samaa romumerkkiä enää nurkkiin ongelmajätteeksi? Pitäisihän maineen jotenkin vaikuttaa myyntiin.

Siitä ylläpitolaturista vielä... Olin etsimässä nimenomaan sellasta n.1 A:n tai alle, laturia nimenomaan akun käyttöiän pidentämiseksi. Jotain mökkitelevision akkua kun ladataan ajoittain tyhjästä täyteen ja roudataan kaupungin ja landen väliä, sitä tietysti kannattaa keittää isollakin laturilla. Auto, jos on kunnossa, lataa kyllä akkunsa aina vähälläkin ajolla täyteen. Keskustelin asiasta perusteellisesti "asioista tavallisesti perillä olevan lähteen kanssa" ja tulimme yksimieliseksi fysiikan lakien kanssa, todeten että käynnistyksen virrankulutus korvautuu jo muutaman kilometrin tai -minuutin ajolla. Auto siis seisoo parkissa jo valmiiksi täyden akun kanssa. Ylläpidosta siis on todellakin vain kysymys. Hintakysymyshän se ei ole, mutta diiseleillä ja isoilla autoilla on isot akut ja niille ylläpitokin vaatii isommat virrat. Automaattinen sen on kyllä pakko olla. Jatkuva pienikin ylilatausvirta kyllä tuhoaa uudenkin akun koska se kuivuu eikä kaikissa ole edes vesikorkkeja kannessa. Isompi ei ole aina kaikissa tapauksissa parempi. Akku, etenkin vanha akku, muuten latautuu sitä täydemmäksi, mitä pienemmällä virralla ladataan. Varsinkin jos ladataan jaksottain antaen välillä absorboitua.

[Kerberos]

Itse olen myös kahdesti ostanut hankook akun, eli ensimmäisen ja viimeisen kerran. Ilmeisesti mulle sattui varsin hyvä yksilö, koska se kesti koko talven ja seuraavan kesän, mutta kun pakkaset taas seuraavana talvena alkoivat, niin akkukin irtisanoi sopimuksen.

Ei niin iso hintaero ole hankookin ja boschin välillä, että viitsisi itseä kiusata huonolla akulla, oisko ollu n. 10 euron ero.

[mustapilvi]

Kun mahavirustauti sitten hellitti, otin ja testasin vähän sitä uutta hankookia.

Kun laboratorion puuttuessa käytettävissä on vain kotikonsteja, täytyy testiin ja sen tuloksiin suhtautua suuntaa antavana. Toisaalta yksinkertainenhan on yleensä kauneinta.

Tämän akun kapasiteetiksi on ilmoitettu 55Ah (20h), joka tiettävästi meinaa, että 20 tunnin varaus/purkaus ajalla löytyy tuo 55 amppeerituntia. Se sitten meinaisi häviöt huomioiden 3,3A:n purkaussvirtaa. Se taas vaatisi 3,33ohm:n purkausvastuksen ja +20asteisen työtilan. Ominaispainon ja tyhjäkäynti-napajännitteen mittaamiseen tarvitaan myös, paitsi varusteet, myös vähintään tunnin tasaantumisodotus joka mittausta varten. Mittauksia tarvitaan väh. tunnin välein. Koko savotta ottaa siis ainakin kaksi vuorokautta työtä vuorotta. Joku toinen saa siis tehdä sen.

Tyydyin siis mittaamaan akun purkautumisajan auton omia ajovaloja ja parkkivaloja käyttäen. Tällöin akku oli pitkähkön ajon jälkeen kutakuinkin niin täysi, kuin se virantoimituksessaan on. Purkausvirta on näintehden 12A. Virta mitattiin induktio-amppeeri-mittarilla, jonka tarkkuus ei salli enempää desimaaleja. Lämpötila nollan vaiheilla, joka ei ole akulle eduksi. Valot päälle ja kännykän sekuntikello käyntiin. Kun kuormittettu napajännite alitti 10V ja alkoi nopeasti jyrkkenevä alamäki, sammutettiin valot ja pysäytettiin kello. 2tuntia 9minuuttia. Sitten laskettiin: Aika 2,1h kertaa virta 11,7A kertaa häviö 0,833 tekee n20Ah.

Nooh
Pitäisihän sen enemmän olla. Ehkä ei. Kapasiteettihan on ilmoitettu 100%. Kylmässä akun kapsiteetti alenee ehkä -20%. Kapasiteetti on isolla virralla pienempi kuin pienellä, tässä tapauksessa ehkä -20%. Auton laturi ei mitenkään saa akkuun menemään kuin 80%. Näin laskien akku on terve. Toistaiseksi.

Yö ja pakkanen olivat tulossa, joten äkkiä akku lataukseen toivoen, että se ei ehdi jäätyä. Laturiksi tuo uusi CTEK. Latausvirta on nyt tiedossa 0,8A miinus auton kellon ottama 25mA. Koska akku on typötyhjä, on odotettavissa pitkä latausrupeama. Parin tunnin välein vain vilkaisu auton ikkunasta laturin merkkiledehin. Melkein täsmälleen 40h myöhemmin ledi ilmoitti laturin siirtyneen ylläpitolataukseen. Taas lasketaan 40h 775mA 0,833. Tekee 26Ah.

Eivät nuo tulokset aivan vastaa odotuksia, mutta nehän ovatkin suuntaa antavia em. syistä. Kuitenkin ne olisivat viallisella akulla aivan erilaiset. Sekin kauppiaalle palauttamani tyhjeni tällä samalla valojenpoltolla alle varttitunnissa ja täyttyi 6 tunnissa samoissa olosuhteissa.

Kirjoitan nämä testitulokset akun takuukortin taakse. Kun ensitalvena on tällainen sama nollakeli, teen mahdollisesti samat mittaukset. Silloin voin päätellä akun kunnosta jotain ja tarvittaessa ilahduttaa uutisella taas kauppiasta.

UGH

[mustapilvi]

Tässä on nyt joku viikko pidetty sitä ylläpitolaturia akussa kiinni ja kun kevät pukkaa päälle on aika tarkastella tuloksia. Näyttää siltä, että akku on selvästi täydempi kuin ilman sitä. Jos pelkän oman latausgeneraattorin varassa on Suomen pakkasissa, voi olla varma, että akku on aina vähän vajaa. Se on seurausta jo pelkästään siitä lataussysteemistä.

Kaikissa oppikirjoissa sanotaan lyijyakuille olevan turmiollista, jos pidetään jatkuvasti vajaassa varaustilassa. Vielä turmiollisempaa on toistuvat syväpurkaukset.

Kun auto on suosituksen mukaisesti lohkolämmityksessä + viittä astetta kylmemmällä puolisen tuntia, tai pitempäänkin kovalla pakkasella, se näyttäisi mainiosti riittävän myös ylläpitolaturille. Sittenkin, vaikka tässäkin tapauksessa se latausvirta on vain 0,8 A max. Siitä voi varmistua ihan vaan volttimittauksella.

Jos tuollainen halpatuontiakku sattuu tuurilla olemaan muuten ehjä, voi hyvinkin olla, että akun kuolema lykkääntyy tällaisella talviaikaisella ylläpitolaturin käytöllä useitakin vuosia. Tosin se laturi maksaa halvimmillaankin yhden akun hinnan.

Pakkaskäynnistyskin on korvakuuloltakin suorastaan piristävä. Oma arvonsa on silläkin, että tekniikan toimivuuteen voi luottaa, eikä tarvitse talviaamuna tilata taksia.

Hyvää kevättä: UGH

[Jule]

Laitettiin tässä Vivaroon sellainen kiinteä akkulaturi, taisi olla defan tekele.
Joo, motonetissä sama purkki: http://www.motonet.fi/?id=23&Tuote=45-4942.
Paikallisessa varaosaputkassa 170e johtosarjan kanssa (1m panssarijohto, liitin puskuriin ja seinäjohto). Tuo katsottiin tarpeelliseksi juuri siksi että autolla tulee ajettua paljon lyhyttä ajoa. Laturissahan periaatteessa ampeerit riittävät akun lataamiseen, mutta akun virran vastaanottokyky on rajallinen, ja mitä kylmempi ilma, niin sen heikommin se ottaa virtaa vastaan. Kun asensin ko. hökötyksen, niin mittasin samalla akun jännitteen, oli 12,15V eli akku ei ollut täynnä, vaikka mitään ongelmia käytössä ei ollutkaan.

Yhdellä ylimääräisellä 20e setelillä olisi saanut latausvirtaa täydet 10A, mutta koska meillä tuo tökätään virtaan illalla ja se saa koko yön siitä nautiskella niin tuo 3A mallikin riittää aivan hyvin. Tuota CTEKin 3,6A automaattilaturiakin harkitsin, mutta tulin siihen tulokseen että jos auto palaa tuon laturivirityksen takia, ja vakuutusyhtiö pyyhkii sillä verukkeella kätensä, niin se harmittaa aivan kohtuuttomasti hyötyyn nähden. Jos tuon olisi toteuttanut laittamalla sisäpistokkeen laturia varten, niin osat olisivat olleet käytännössä vain pari kymppiä halvemmat, ja siellä olisi ollut se ei kiinteään käyttöön tarkoitettu laturi.

[mustapilvi]

Juuri tuollainen sen olla pitää. Harmi vain kun on niin hintava. Onhan siinä kyllä varustusta samassa hinnassa. Näkyy olevan vesitiivis ja tukeva rakenne. Mainio juttu tuo sähköputkien jako. Yhdellä letkulla tuodaan sähkö laturille liitäntäpistorasiasta ja jatketaan noista kahdesta sisätilanpistokkeelle ja lohkolämmittimelle. Ei tarvitse y-haraakaan. Oiken harmittaa kun tuli pihtailtua ja ostettua se halpamalli. Jos olisin kaupassa huomannut sen pakkaskäytöön liittyvän varoituken, en olisi ostanut.

Tuon motonetin sivun kautta ei selviä sitä laturin toimintafilosofiaa. Meinaan, että puskeeko se aina täyttä virtaa, vai osaako älykkäästi pienentää kun akku täyttyy?

Akku ei nimittäin tule täyteen, jos latausvirta on iso. Akulla on aina jonkinlainen sisävastus ja ohminlain mukaisesti siinä syntyy jännitehäviö, joka on sitä suurempi, mitä suurempi on virta. Sen häviön verran akusta jää sitten puuttumaan. Sehän sen generaattorinkin latausvajeen syy on.

Tuo paniikissa ostamani c tek on juri siitä hyvä, kun se lataa täysilläkin vajaan amppeerin ja erittäin kehittyneellä logiikalla pienentää akun täyttyessä vielä siitäkin ja siirtyy lopulta lyhyisiin ajoittain toistuviin sykäyksiin. Siksi se lataa akun tupatentäyteen. Mikä parasta, sen voi antaa olla päällä vaikka ympäri vuoden, jos tarvii.

Akku kestää kyllä jonkin verran ylilatausta, mutta pyrkii kuivumaan. Toisaalta se latausgeneraattorin jättämä vaje (joka pitkän päälle tuhoaa akun) on niin pieni, että tunninkin (tai puolen) pikkulataus talviaamuisin mainiosti täyttää sen. Starttauksen äänen muutos on dramaattinen.

UGH

[Jule]

Kyllä tuo ainakin kehuu olevansa älykäs laturi.
http://www.kaha.fi/kahaweb/category.php ... dd4553cd26

[mustapilvi]

Defalla näkyy olevan oma mielipide akun latausvirran määrästä. Tuo toimintaa kuvaava käyrä kertoo, että se lataa, älykkäästi kylläkin, jännitettä vahtien, mutta ehkä kuitenkin turhan rajulla virralla 3-5 A. Suurempi ei aina ole parempi. Se pienempi ylläpitovirtakin on 800 mA. Hyvä sekin varmaan on koskapa ei keitä akkua kuivaksi ihan heti, mutta pitemmän päälle kyllä kuivuu. Akun varauskin jää vähän vajaaksi ja se kaivattu eliniän jatkoaika ehkä vähän lyhyeksi.

Puutteistaan huolimatta (suojausluokka 65 + pakkasrajoitus) tuo c tekin XS 800 malli on älyltään astetta korkeammalla tasolla. Sen virta on riittävän pieni ja latausvaiheita on kolme: lataus, sbsorbointi ja ylläpito. Se absorbointi hyvin mitättömällä virralla (40 mA) ja sen jälkeen lyhyisiin aika harvoin toistuviin jaksoihin pulssitettu ylläpito, saavat aikaan sen täyteen latauksen ja akun eliniän pitenemisen.

Defalla lienee myös auton puolelle asennettava kello, jolla moottorin lämmitys voidaan ajastaa käyttäen tuota laturin sisällä olevaa relettä. Mainio keksintö. Meidän taloyhtiössä ei ainakaan tolppien kellot pyöri pakkasella, eikä niitä pakkasella myöskään korjata. Tulitikku näkyy olevan rattaan välissä jokatoisella.

UGH

[Jule]

Mun käsittääkseni toi defa toimii niin että se lataa isommalla virralla ensin akun täyteen siihen 14,4v tms, sitten lakkaa lataamasta ja kun jännite on pudonnut tuohon 13,7V niin se täyttääsen uudelleen tuolla pienemmällä virralla.

No voi olla että olen ymmärtänyt väärin.

[mustapilvi]

Tuo käyrän piirros on vähän epäselvä. Voi se niinkin olla. Tuossa kohdassa A se viiva on tollanen pätkä, mutta voi se meinata, että se latausvirta menee siinä nollaan tosiaan. Kuitenkin siitä puuttuu se hyvin pienellä virralla aikaansaatu absorbaatio jakso. 800 mA on vähän iso siihen. Sillä nimenomaan saadaan aikaan se akun käyttöajan jatko.

Silloin kun vielä oli pakkasia, mittailin sitä akun sisävastusta. Pakkasellahan se juuri vastaan tulee, koska on isompi kun kesällä. Purin akkua ajovaloilla kahdella polttimolla ja yhdellä polttimolla. Mittasin niiden kummankin virrat ja akun napajännitteen kummallakin purkausvirralla. Näin sain jännitteenmuutoksen ja virranmuutoksen arvot. Ohminlain mukaan se sisävastus on jännitteen muutos jaettuna virran muutoksella dU/dI=Ri. Tässä tapauksessa 25milliohmia. (Joka on uudelle akulle luvattoman iso.)

Kun akkua sitten ladataan vaikka 1 A:n virralla, tuo sisävastuksen jännitehäviö näkyy sen napajännitteen päällä 25mV:n lisänä. (U=R I) Kuulostaa pieneltä, mutta akku jää sen verran vajaaksi, vaikka luulee olevansa täysi. Tuo vajaus kertautuu sitten osittain jokaisen lataussyklin aikana. Vajaatäyttö pahenee koko ajan.

Siksi kehuin tuota c tekin, maailman älykkäimmäksi laturiksi itseään mainostavaa, pötkylää. Muuta hyväähän siinä ei olekkaan. Olisipa siinä defassa samanlainen lataussyklisysteemi.

UGH

[mustapilvi]

Akun ylläpitovarausesta on nyt saatu kokemusta menneen talven osalta. Koko kesää en aio pitää auton sähköletkua kiinni. Olisihan siinä kyllä naapureilla naurussa pitelemistä. Montakohan kertaa saisi kesän mittaan selittää sähköjohdon tarkoituksen?

Selvältä näyttää ainakin se, että akku ei tule täyteen pelkän ajamisen avulla. Pidin autoa kokeeksi normaalisti ilman ylläpitolaturia toista viikkoa. Ajoa oli lähes joka päivä. Enimmäkseen lyhyttä ajoa, mutta joku pitempikin reissu. Kun sitten laitoin c tekin töihin, siltä kesti yli neljä tuntia saada akku täyteen (sillä 800 mA:n virralla). Akku oli siis ollut selvästi vajaa.

Kun ylläpitolaturi oli kytkettynä yötä-päivää, ja aina ajon jälkeen pantiin sähköjohto kiinni, oli joka kerta selvästi nähtävissä, että c tek täytti akun alle tunnissa. Varaustila pysyi siis lähes täytenä.

Näyttäisi myös vähän siltä, että aikaisemmasta käsityksestäni poiketen, normaali akunvaraus moottorin lämmityksen yhteydessä ei pitemmän päälle aivan riitä. Ellei sitten lämmitetä toista tuntia joka päivä. Kyllä parempi olisi, jos ylläpitolataus olisi aina auton ollessa parkissa talviaikaan.

Seuraavaksi täytynee kehittää lohkolämmittimeen joku rele, niinkuin siinä defan ylläpitovaraajassa. Sitten vielä ajastin sille releelle. Saahan niitä valmiinakin ja olisivat ns. laillisiakin, mutta kun on niin jukuripäiseksi kasvanut, että itsehän se on rakennettava. Kun autossa on jo kello valmiina, niin ajastimen rakentaminen siihen ei periaatteessa ole kummonenkaan temppu. Koko kesä aikaa.

UGH

[mustapilvi]

Jatketaanpa tätä yksinpuhelua vielä vähän, kun noita lukijoita näyttäisi olevan.

Kun kesä on ollut ja lämmintä, ei ole paljoa kiinnostanut autoremontit. Kuitenkin tuossa muutamalla kauppareissulla jo on epäilyttänyt akun varaustila. Kun sitä sitten vaivauduin mittaamaan, oli pakko todeta, että ei se yksin talven murheita ole, tuo akun hyytyminen. Oli melkein puolillaan tuo puoli vuotta sitten takuuseen saatu HANKOOK. Vaikka on kesä!

Tein sitten pari iltapäivää töitä ja asensin sen C-TEK ylläpitolaturin keskitunnelin päälle. Vähän joutui veistelemään muoveja, joten se on sitten myös jätettävä siihen ja parasta olisi, että olisi toimiva ja ainakin lähes laillinen.

Otin sähköt samassa tunnelissa vieressä olevasta sisälämmittimen pistorasiasta. Rasian pohjan läpi porasin reiän ja tinasin johtimet pistorasian sisälle koskettimien messinkijousiin. Ei kuulosta kovin lailliselta, mutta vaihtoehdot olivat kovin vähissä. On se silti niin luotettava asennus, vaikka itse sanonkin, että moni hyväksytty sähkötarvike on hempulimpi.

Koska verkkojännitteiset sähköjohdot pitää suojata panssariputkella, tein sen suojauksen pokaamalla galvanoidusta pellistä kunnollisen suojuksen, joka samalla muodostaa asennusalustan koko systeemille sekä sille pistorasialle ja peltiputken johdolle. Tämä siksikin, että nyt se muovieristeinen sähköjohto ei pakkasellakaan liiku, eikä murru. Ja vaikka murtuisikin, polttaisi vain sulakkeen ottaessaan yhteen peltisuojuksen kanssa. Sitä paitsi, siinä kohdassa juuri alapuolella on turvatyynyjen kiihtyvyysanturipurkki, jolle ei saa aiheuttaa magneettisia häiriöitä.

Akkusyötön kytkin sulakkeelle no:1 joka syöttää sisävaloa, varoitusvilkkua ja radiota. Se on ns. ainakuuma johdin, joka ei kulje minkään releen tai virtalukon kautta. Onpa sitten myös sulake latausvirran suojana, ettei kosla pala laturivian sattuessa.

Koekäytössä ainakin pelasi aivan odotetulla tavalla. Useampi tunti meni lataillessa, ennen kuin akku tuli kokonaan täyteen.

Testailen vielä myöhemmin sen akun tarkasti. Voi olla, että kauppias saa taas herneen nenään. Kirjoittelen siitä sitten vielä, että saatte nauraa. Ylläpitolaturi on nyt kuitenkin paikoillaan ja sorsa on sen puoleen valmis talven tuloon.

UGH

[mustapilvi]

Kuten lupasin, testailin sitä akkua.

Mittasin aluksi sisävastuksen samalla kotikonstilla, kuin talvellakin nollakelillä. Yllätyin kyllä vähän, koska se oli sama 25 milliohmia myös nyt kesähelteellä.

Kapasiteetin mittaukseen käytin taas, samoin kuin talvellakin, auton omia ajovaloja ja volttimittaria ja kelloa. Purin siis täyteen ladatun akun tyhjäksi valojen 11,85 A.n virralla ja mittasin siihen kuluneen ajan. Sitä kului 3,12 tuntia, joten kapasiteetin käytettävissä oleva osa on 37 Ah. Siis kolmasosan enemmän kuin talvella. Ei sitten ainakaan ole huonontunut.

Kaikki jännitteetkin olivat melkein voltin korkeammat, kuin talvella, joten energiaksi muutettuna akun kapasiteetti on 1600 kilojoulea. Talvella vastaava luku oli 870 kJ. joten energiaa akusta saa kesällä lähes kaksi kertaa niin paljon kuin talvella nollakelillä. Pakkasarvoja en ole vielä mitannut. Ei siis ihme, että akkuvaikeudet tulevat talven mukana.

Mittasin samalla myös ns seisontavirran. Koska siitä niin usein on juttua. Eli sen virran, jolla auto purkaa akkua seisoessaan parkissa ilman mitään varsinaisia kulutuskojeita. Se arvo on 25 mA. Mitatessa on muistettava, että ovet ovat kiinni (sisävalo vie melkein ampeerin) ja odottaa mittarin kytkemisen jälkeen minuutti tai pari, että kellon taustavalo ehtii sammua. Se vie n. 300 mA. Samoin on muistettava mittaria kytkiessä, että mitta-alueen vaihtaminen katkaisee virran hetkeksi ja siis sytyttää kellon taustavalon uudelleen ja polttaa mittarin 200 mA:n sulakkeen. Sen voi välttää oikosulkemalla milliampeerimittarin navat siksi aikaa, kun aluetta vaihtaa.

UGH

[mustapilvi]

Elokuun jälkeen en ole vaivautunut akkua tutkimaan, mutta syksyn mittaan taas on esiintynyt tuttu vajaan akun oireyhtymä. Kun tyhjäkäynniltä vähän nostaa moottorin kierroksia kuulee hyvin puhaltimen äänestä, että jännite nousee. Akku on siis jälleen vajaassa varaustilassa liian lyhyiden päivämatkojen takia.

Kun kylmät ilmat alkoivat, aloin käyttää moottorinlämmitintä viittä astetta kylmemmillä ilmoilla. Sattumalta Opelin mainoslehti tuli postissa ja siinä opastettiin moottorilämmittimen käyttöaikoja eri ilman lämpötiloilla. Ne olivat selvästi pitempiä, mihin olen tottunut. Nykyautoissahan onkin lämmityselementti vesiputkessa, eikä mitään lohkolämmitintä. Aloin siis noudattaa noita suosituksia.

Kuten olen kertonut, c-tekin ylläpitolaturi on kiinteässä kytkennässä verkkosähköliitäntään ja akkuun ja lataa akkua aina auton ollessa sähkössä kiinni.

Useampi viikko kului tällä puolen tunnin päivittäisellä aamulämmityksellä, niin että c-tek ilmoitti aina vaan akun olevan vajaa. Tosin siinä oli välissä joitakin yli 5 asteisia päiviä, jolloin ei sähköjohtoa kytketty.

Eilen aamulla yllättäen ja ilokseni huomasin, että vihreä täyden akun merkki oli vihdoin syttynyt. Vajaan akun oireyhtymä on myöskin poistunut. Taitaa siis olla mahdollista saada tällä systeemillä akku pysymään täynnä myös pätkäautoilulla.

UGH

[mustapilvi]

Terve taas kaikille pitkästä aikaa!

Neljättä talvea mennään ja ylläpitolaturi on samassa jamassa. Hyvin on pelannut ja pitänyt akun täytenä. Laiskuuttani en ole sille mitään muutoksia tehnyt, mutta ei ole tarvinnut Hankookiakaan kantaa kauppiaalle.

Vähä ihmettelen: miksi kaikkiin autoihin ei asenneta akun ylläpitolaturia samalla kun moottorilämmitinkin? No kohtahan kaikki autot ovat sähköautoja ja niihin asennetaan ylläpitolämmittimet.

UGH