Terve taas pitkästä aikaa kaikille.
Asensin halvan Hankook akun talvella 2007 ja heti perään uuden samanlaisen takuuseen. Sitten vielä asensin kiinteään asennukseen, niinikään halvan ylläpitolaturin merkkiä C-tek. Niitä kokemuksia tästä halpamaailmasta sitten olen täällä jakanut, kuten edellä näkyy.
Halvalla ei hyvää saa, mutta jos on vähän tuuria saattaa saadakin. Kuluttaja joutuu olemaan näiden halpatuotteiden testipenkkinä. Se on ärsyttävää, mutta ei kai auta muu kuin alistua testaajaksi ja yrittää aina vaatia sitkeästi uutta tavaraa rikkoutuneen tilalle.
Jostain tuntemattomasta syystä
sama Corsa vm. 2000 on edelleen käytössä. Kulutusosia olen joutunut vaihtamaan, jarrupaloja, iskareita ja onkos lambda- ja ilmamassa-anturi kulutusosia? Nekin piti viime kesänä uusia, mutta se kannatti. Bensan kulutus tipahti litran verran sadalla, joten ne pian säästävät hintansa. Kulkukin piristyi.
Mutta asiaan... Hankook on ollut nyt 7 vuotta käytössä, ja saman verran on ollut akun ylläpitolaturikin paikoillaan, vaikkakaan ei käytössä kesäisin. Lataus on päällä aina kun sähköjohto on tolpassa. Sen verran olen akkua säälinyt, että aloitan auton sähkölämmitykset syksyisin jo +5° keleillä ja jatkan keväisin samaan tapaan. Olen myös alkanut pitää lämmitystä (ja latausta) päällä pitempiä aikoja. Keleistä riippumatta aina vähintään tunnin. En ole muistanut mitata kapasiteettia joka talvi, mutta talvella 2013 pääsiäisen aikoihin oli unohtunut radio päälle kolmeksi päiväksi ja startti vain naksahti. Muut laitteet vielä toimivat hyvin. Ei ollut aikaa jäädä mittailemaan kun piti lähteä matkoille, mutta jos radio purkaa akkua kolme päivää, eikä ihan tyhjäksi saa sittenkään niin ei se akku vielä loppu ole. Surautin käyntiin moottoripyörän akulla, joka oli täyteen ladattuna talvisäilössä piirongin alla. Hienosti lähti. Pitkässä ajossa Hankook täyttyi taas ja ylläpitolatauskin jatkui kuten tavaksi oli tullut, joten asia sitten unohtui. Hankook saa palvella edelleen ja saadaan nähdä kuinka kauan.
Laajempia tutkimuksia tarvittaisiin, jos haluttaisiin nähdä: mikä vaikutus akun käyttöikään ja elinkaareen on lataustekniikalla. Uskallan arvata, että siinä olisi kehittämisen varaa. Ihan kestävän kehityksenkin kannalta akkujätteen muodostumisen kautta olisi siinä tutkimukselle tilaa.
Usein moititaan akun virranottokykyä, ts. varautumiskykyä. Ikään kuin se olisi suoritusarvo, jolla akkujen laatua voisi arvioida. Sellaista ei kuitenkaan tiede tunne. Lyijyakku latautuu ja purkautuu tiettyjen kemiallisten reunaehtojen mukaisesti. Jos se ei niitä ehtoja noudata, vaikkapa kylmässä tai kuumassa, se on silloin viallinen akku.
Akun varaustilaa ei myöskään voi korvakuulolta määrittää. Että, kuinka hyvin starttaa. Ajossa akkua ladataan aika suurella virralla. Koska ohmin lain mukaan akun sisävastus näkyy napajännitteessä akun oman jännitteen päällä, siihen summautuen, suoraan verrannollisena latausvirtaan, ei akku tule aivan täyteen auton omalla laturilla. Lataustilan voi määrittää vain huolellisella mittauksella. Lyijyakku tuhoutuu hitaasti, jos sitä pidetään vajaassa lataustilassa. Siksi väitän, että tämäkin halpisakku olisi jo aikapäiviä sitten tullut romukuntoon ilman tätä ylläpitolaturia. Tässä 7 vuodessa lienee säästynyt jo parin halpisakun hinta. Ne myöskin puuttuvat kirrätysketjusta, mitä se sitten onkaan... Ja kuinkahan pitkään laadukas akku kestäisi tällä konstilla?
UGH