Teuwon Astra (Astra G 2.0Di '98 @ 1140 tkm)
Lähetetty: 04 Tammi 2018, 17:54
No niin eli yleisön pyynnöstä jorinaa diesel osiosta tutusta, melko paljon ajetusta, '98 G Astrasta - tai lähinnä sen palauttamisesta ajokelpoiseen tilaan.
Kuvia seuraa jahka niitä saan otettua ja koneelle asti.
Jotka eivät ole tupaöljypuolta seuranneet: kyse on '98 mallin farkku Astrasta, 2.0Di ja autenttiseen Suomiautotyyliin p*skimmilla varusteilla, eli Club.
Kärryyn on sahattu 788tkm mittariin (joka ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, näiden vehkeiden mittarin pyörähtäessä nollaan 700tkm kohdalla.)
Todellinen ajomäärä on kuitenkin noin 793tkm, johtuen siitä että autolla on ajettu yksi kierros 65-profiilin talvirenkaita loppuun ja toinen menossa.
Peurakolarin seurauksena konepelti, lukkopelti, umpiot, puskuri, IC, flekti ja jäähdytin särkyivät.
Otin vakuutusyhtiöltä lunarin sijasta kertakorvauksen ja hankin halvalla saman vuotisen ja värisen varaosa-auton, mutta CDX varusteilla - joka harmillisesti oli kuitenkin 1.6 bensa, joten esim. syyläri ei käy. Kori on neliovinen luiskaperä ja vehje ei pyörittänyt avaimesta.
Elintenluovuttaja-autoa trailerilla kotia kuljettaessa koin kevyesti huvittavaksi että bensa-auton perässä koko yhdistelmän teho/paino suhde oli parempi kuin "lievästi" laiskan Astran yksinään - joskus muinoin vakiona ollessaan...
Tähän mennessä homma on edennyt sen verran että purin luovuttaja-autosta Clubia paremmalla kankaalla verhoillut CDX penkit ja pesin ne irrallaan.
Havaitsin että siinä on myös penkkien airbagit - toisin kuin Clubissa, tämä menettely turvavarusteiden suhteen poistui, kun NCAP yms. alkoivat antaa turvatestien tähtiä vain perushintaan tulevien varusteiden perusteella.
Farkusta olivat etuovien alalaidan maalit alkaneet hankaantua puhki, joten purin CDX sähkölasilliset etuovet talteen.
Korissahan kaiki sähköt tulevat oviaukon liittimelle asti myös ghettomalleissa.
Takaovet eivät neliovisesta käy farkkuun joten otin niistä ovipahvit jotka pitää vielä pestä, jonka jälkeen koko verhoilu on yhtenevä.
Outoa kylläkin CDX takaovissa oli veivi-ikkunat, mutta sähköisten johdotus tuli ovien sisälle asti - no onpahan veivien reiät valmiina.
Purin luovuttajan keulasta puskurin, puskuripalkin, etuflektin, konepellin ja umpiot
Yllättävää kylläkin - huolimatta edellisestä elämästä teinirissaajien autona - luovuttaja-auton puskurissa olevat sumuvalot olivat ehjät ja hyppylangalla syöttäen pelasivat OK. (Ilmeisesti kojelaudan valokatkaisija oli turittu toimimattomaksi, kuten muitakin korin sähköjä)
Puskurissa on toki naarmuja ja lohkolämmittimen liitin on murjottu rikki - arvattavasti aiemmmin mainitusta syystä.
Samaten autoon on joskus vaihdettu (tarvike) schwarz optik umpiot, mutta korkeuden säädön moottoreita ei oltu saatu sattumaan kiinni asiakaspäätyynsä umpion sisällä - joka ei tavallaan yllätä - huomioiden että vilkun polttimoiden pidikkeiden laittaminen oikein paikalleen oli sekin osoittautunut ylivoimaiseksi.
No tämmöisiä juttuja nyt pystyi kohtuudella odottaa löytävänsäkin hankintahinnan perusteella.
Vapautin myös CDX korin väriset helmat, nahkaratin ja "puisen" vaihdekepin nupin.
Keskikonsoli on samaa sarjaa - mutta pitää mitata onko sisäkierron ja AC-napin yms. sisältävä aukko saman levyinen: Clubissa kun on kaksi ja CDX kolme namikkaa. Jos konsoli käy voi sen vaihtaa samalla kun seuraavan kerran uusii ulkolämpömittari yms. monitoiminäytön taustavalon polttimot.
Vaihdekepin ja käsijarrukahvan gaiterit ovat tietysti kuluneet rikki, joten ne voisi vaihtaa nyt samoilla lämpöisillä - kuten myös ratin keskellä olevan airbagin peittävän "nahkan". Se kun tapaa perinteisesti puhjeta kulumalla äänimerkin nappien luota.
Ainut tarvittava osa joka luovuttaja autossa on yhä paikallaan on lukkopelti.
Se kun on valitettavasti hitsaamalla kiinni.
Jos kyse olisi edes jotenkin entisöintiä ansaitsevasta autosta kannattaisi se toki irroittaa purkamalla keulaa niin paljon että kaikki pistehitsit voi avata poraamalla, mutta kun tarkoitus on pelkkä käyttökunnostus, on peltikin tarkoitus irroittaa leikkaamalla siitä mistä se on helpoin hitsata kiinni kohdeautoon.
Pellin irroittamisen jälkeen voi romu-ukon pyytääkin hakemaan luovuttaja-auton jämät paalaukseen.
Jäähdyttimen hankin uuden tarvikkeena ja IC GM originaalin hajoittamolta.
Korjattava auto starttaa hyvin ja ei polta vikavaloa joten sähkö- ja polttoainelaitteet eivät ottaneet kipeää.
Toki vehjettä ei pieniä pihasiirtoja lukuun ottamatta kehtaa käyttää paljoa ilman hajonneen jäähdyttimen ulos päästämiä vesiä.
Seuraavaksi ohjelmassa siis luovuttajan pellin pilkkomista.
Kuvia seuraa jahka niitä saan otettua ja koneelle asti.
Jotka eivät ole tupaöljypuolta seuranneet: kyse on '98 mallin farkku Astrasta, 2.0Di ja autenttiseen Suomiautotyyliin p*skimmilla varusteilla, eli Club.
Kärryyn on sahattu 788tkm mittariin (joka ei tarkkaan ottaen pidä paikkaansa, näiden vehkeiden mittarin pyörähtäessä nollaan 700tkm kohdalla.)
Todellinen ajomäärä on kuitenkin noin 793tkm, johtuen siitä että autolla on ajettu yksi kierros 65-profiilin talvirenkaita loppuun ja toinen menossa.
Peurakolarin seurauksena konepelti, lukkopelti, umpiot, puskuri, IC, flekti ja jäähdytin särkyivät.
Otin vakuutusyhtiöltä lunarin sijasta kertakorvauksen ja hankin halvalla saman vuotisen ja värisen varaosa-auton, mutta CDX varusteilla - joka harmillisesti oli kuitenkin 1.6 bensa, joten esim. syyläri ei käy. Kori on neliovinen luiskaperä ja vehje ei pyörittänyt avaimesta.
Elintenluovuttaja-autoa trailerilla kotia kuljettaessa koin kevyesti huvittavaksi että bensa-auton perässä koko yhdistelmän teho/paino suhde oli parempi kuin "lievästi" laiskan Astran yksinään - joskus muinoin vakiona ollessaan...
Tähän mennessä homma on edennyt sen verran että purin luovuttaja-autosta Clubia paremmalla kankaalla verhoillut CDX penkit ja pesin ne irrallaan.
Havaitsin että siinä on myös penkkien airbagit - toisin kuin Clubissa, tämä menettely turvavarusteiden suhteen poistui, kun NCAP yms. alkoivat antaa turvatestien tähtiä vain perushintaan tulevien varusteiden perusteella.
Farkusta olivat etuovien alalaidan maalit alkaneet hankaantua puhki, joten purin CDX sähkölasilliset etuovet talteen.
Korissahan kaiki sähköt tulevat oviaukon liittimelle asti myös ghettomalleissa.
Takaovet eivät neliovisesta käy farkkuun joten otin niistä ovipahvit jotka pitää vielä pestä, jonka jälkeen koko verhoilu on yhtenevä.
Outoa kylläkin CDX takaovissa oli veivi-ikkunat, mutta sähköisten johdotus tuli ovien sisälle asti - no onpahan veivien reiät valmiina.
Purin luovuttajan keulasta puskurin, puskuripalkin, etuflektin, konepellin ja umpiot
Yllättävää kylläkin - huolimatta edellisestä elämästä teinirissaajien autona - luovuttaja-auton puskurissa olevat sumuvalot olivat ehjät ja hyppylangalla syöttäen pelasivat OK. (Ilmeisesti kojelaudan valokatkaisija oli turittu toimimattomaksi, kuten muitakin korin sähköjä)
Puskurissa on toki naarmuja ja lohkolämmittimen liitin on murjottu rikki - arvattavasti aiemmmin mainitusta syystä.
Samaten autoon on joskus vaihdettu (tarvike) schwarz optik umpiot, mutta korkeuden säädön moottoreita ei oltu saatu sattumaan kiinni asiakaspäätyynsä umpion sisällä - joka ei tavallaan yllätä - huomioiden että vilkun polttimoiden pidikkeiden laittaminen oikein paikalleen oli sekin osoittautunut ylivoimaiseksi.
No tämmöisiä juttuja nyt pystyi kohtuudella odottaa löytävänsäkin hankintahinnan perusteella.
Vapautin myös CDX korin väriset helmat, nahkaratin ja "puisen" vaihdekepin nupin.
Keskikonsoli on samaa sarjaa - mutta pitää mitata onko sisäkierron ja AC-napin yms. sisältävä aukko saman levyinen: Clubissa kun on kaksi ja CDX kolme namikkaa. Jos konsoli käy voi sen vaihtaa samalla kun seuraavan kerran uusii ulkolämpömittari yms. monitoiminäytön taustavalon polttimot.
Vaihdekepin ja käsijarrukahvan gaiterit ovat tietysti kuluneet rikki, joten ne voisi vaihtaa nyt samoilla lämpöisillä - kuten myös ratin keskellä olevan airbagin peittävän "nahkan". Se kun tapaa perinteisesti puhjeta kulumalla äänimerkin nappien luota.
Ainut tarvittava osa joka luovuttaja autossa on yhä paikallaan on lukkopelti.
Se kun on valitettavasti hitsaamalla kiinni.
Jos kyse olisi edes jotenkin entisöintiä ansaitsevasta autosta kannattaisi se toki irroittaa purkamalla keulaa niin paljon että kaikki pistehitsit voi avata poraamalla, mutta kun tarkoitus on pelkkä käyttökunnostus, on peltikin tarkoitus irroittaa leikkaamalla siitä mistä se on helpoin hitsata kiinni kohdeautoon.
Pellin irroittamisen jälkeen voi romu-ukon pyytääkin hakemaan luovuttaja-auton jämät paalaukseen.
Jäähdyttimen hankin uuden tarvikkeena ja IC GM originaalin hajoittamolta.
Korjattava auto starttaa hyvin ja ei polta vikavaloa joten sähkö- ja polttoainelaitteet eivät ottaneet kipeää.
Toki vehjettä ei pieniä pihasiirtoja lukuun ottamatta kehtaa käyttää paljoa ilman hajonneen jäähdyttimen ulos päästämiä vesiä.
Seuraavaksi ohjelmassa siis luovuttajan pellin pilkkomista.