BSL Astra G -Project
Lähetetty: 02 Helmi 2010, 23:44
Tässä projekti joka lähti käyntiin muutama vuosi sitten, aluksi mielessä oli jotain aivan muuta kuin mihin ollaan päädytty/päätymässä.
Projektin etenemistä voi seurata jos kiinnostaa tältä sivulta. Aikaisemmin projektin etenemistä pystyi seuraamaan erilliseltä foorumilta, mutta nyt siirsin projektin suoraan tänne.
To 7.10.2010 sivustoa päivitetty!
Kaikkihan lähti siitä kun muutin nykyisen avopuolisoni kanssa yhteen n. 4 vuotta sitten, jonka kanssa myöskin olen tällä hetkellä kihloissa. Hän silloin omistin kyseisen Opel Astra G:n joka oli päivittäisessä työ käytössä sekä ison ja karvaisen koiran kuljettamisessa. Aloin siinä sitten laitella hieman naisystäväni autoa, joka silloin tarkoitti lähinnä neon valojen asentelua sisätiloihin yms. pientä.
Työmatkan pidentyessä tuli tarve ostaa toinen auto jotta molemmat pääsisivät töihin ja takas. Silloin ostin Astran naisystävältäni pois ja iloitisn ensimmäisestä omistamastani autosta
Tältä auto näytti kun sen ostin, tosin ikkunat olin kerennyt tummentaa ennen kuin otin kuvan.
Sitten iski joku tuning&styling kärpänen ja homma alkoi karata käsistä
Vielä tässä vaiheessa mieleni muuttui lähes joka päivä siitä, minkälainen autosta lopulta tulisi, joten käytin usein apunani Photoshoppia
Pienen hakemisen jälkeen päätin ostaa autooni ihan alkajaisiksi sen minkä monet ostaa ihan ensimmäisenä...uusi putkisto. Kun ei perusputkisto kelvannut, oli pakko hommata sieltä kalleimmasta päästä. eli ruostumattomasta teräksestä valmistettu putkisto, joka tuli katista taakse. Kuvat on otettu kun putkisto oli ollut muutaman viikon jo alla.
Hetken aikaa päristeltyä uudella putkistolla, nälkä tietysti vain koko aika kasvoi, joten edessä oli seuraavaksi vanteet ja kumit alle. Vanteet tuli hommattua sellaiselta valmistajalta, jonka vanteita pääsääntöisesti on käytetty isoissa autoissa, esim. SUV:ssa. Hommasin Zinikin Z25 Luni 18" x 7,5" vanteet, joissa mahdollisuus useimpiin eri pulttijakoihin ja joissa pultit jäävät nätisti irroitettavan keskiön alle piiloon. Kumien kooksi tuli 215/35/18...ihan jees.
Vanne mallin valitseminen on usein monelle hankalaa, niin oli mullekin. Onneksi tuon Photoshopin käyttö luonnistuu ainakin sen verran hyvin, että sain soviteltua erilaisia vanteita autooni, ennen kuin tein varsinaisen ostopäätöksen. Tosin, vannetyyppi tulee luultavasti muuttumaan täysin viimeistään Stage 3 vaiheessa.
No, mutta jatketaanpas etiäppäin. Uudet kumit ja vanteet alla auto näytti...noh, suoraan sanottuna "traktorilta". Tässä siitä vielä muutama kuva.
Pakkohan tuollekin asialle oli tehdä jotain. Sitäpaitsi, mielessä oli jo tähän mennessä pari kertaa käväissyt ajatus asentaa joskus ehkä jonkinlainen korisarjakin joten sitäkin ajatellen, autoa olisi ihan järkevää tuoda lähemmäs tonttia. Niinpä tuli sitä sitten hommattua KW Variante 1, korkeussäädettävä alustasarja. Siinä samassa kun näitä asenneltiin kaverini pajalla, hioin ja maalasin jarrusatulat sekä jarrurummut. Ensimmäinen kuva kertoo kuinka paljon hiominen vaikutti, vasemman puoleinen on hiottu ja oikean puoleinen vielä käsittelemättä.
Ja sitten olikin hetken päästä alustasarja asennettu, tosin, menihän siinä se 10h kaikenkaikkiaan kun joutui säätelemään kulmia ym. Samalla tuli maalattua myös korin muoviosat korin värillä, muutti sekin ilmettä paljon sporttisempaan suuntaan. Ei näyttänyt traktorilta enää tämän jälkeen.
Sitten alkoi jo illat pimentyä entistä aikaisemmin ja talvi teki tuloaan, xenon valot oli käynyt mielessä ja samalla uudet etulyhdyt valaisemaan pimeneviä iltoja. Uusien etuvalojen valinta ei ollut taasen niin yksinkertaista joten niiden miettiminen jäi vähän myöhemmälle. Hommasin
Cobran xenon-setin joka näytti alkuperäisiin verrattuna tältä:
Ajelin autolla talven ja taas keväällä puhalsi uudet tuulet. Talven aikana ideoita kyllä piisasi, mutta jatkoin kuitenkin siitä mihin jäin, eli etuvaloihin. Samalla oli uudet takavalotkin jo häämöttämässä. Hommasin JOM:n tummat ankelit, joissa "integroituna" valkoiset parkkiledit.
Valitettavasti en löytänyt kuvia joissa oli uudet etuvalot paikallaan, mutta ne näkyvät onneksi Stage 2:ssa.
Sitten kesän ajan taas säästelin rahaa ja suunnittelin mitä seuraavaksi autolle tekisi. Korisarja kutkutti aika pahasti, joten päätin sellaisen hankkia kunhan raha tilanne antaisi periksi. Tästä ja vähän muusta lisää Stage 2:ssa.
2009 Kesällä autoon sitten laitettiin korisarja. Korisarja oli hommattu eräästä Puolalaisesta nettikaupasta ja tuli alle kuukaudessa perille koti ovelle toimitettuna ja vieläpä hyvin edullisesti. Taisi tämä kaikki maksaa jotain 400€.
Sittenpä tuo korisarja vietiin kaverin tallille ja siellä kahden kaverin voimin purettiin samalla sisusta ja maalattiin muoviosat alustavasti valkoisiksi. Korisarja hiottiin kahdella eri karkeudella ja lopuksi vesihiottiin. Korisarjaa ei maalattu ihan viimeisen päälle vaan jätettiin hieman "vaiheeseen" niin sanotusti, koska tiedossa oli jo että 2009 talvella auto tultaisiin maalaamaan kokonaan ihan eri väriseksi, eli lakkakerros jätettiin hyvin ohueksi. Kyllähän tuosta ihan hyvä tuli lopulta vaikkakin läheltä katsottuna näki ettei korisarja ollut ihan sävy sävyyn auton kanssa, lähinnä ohuen lakkakerroksen vuoksi.
Tuli sitten tuon näköisellä lusmulla sitten ajettua sekin kesä mitä sitä nyt sitten oli enää jäljellä ja syksyllä auto jäi seisomaan pihalle kun en viitsinyt enää katsastaa kun tiesin auton kuitenkin olevan seisomassa koko talven yli ja keväällä/kesällä olisi jälleen muutoskatsastus edessä...sitten auto seisontaan ja talliin. Tallilla auto sitten onkin ollut olisko ollut lokakuusta asti. Siellä se purettiin vielä enemmän palasiksi kuin aikaisemmin, lähes kaikki mikä irti lähti, otettiin irti.
Ja sitten päästiin hommiin, aloitimme auton sisäpintojen puhdistuksella tärpätillä ja asetonilla. Tämän jälkeen alettiin laittelemaan Vibroplast M1 vaimennusmattoa joka ikiseen kolkkaan minne sitä vain sai. Tämän päälle vielä laitettiin SPLEN 3008 vaimennusmattoa tehostamaan Vibroplastilla aikaansaatavaa vaimennusta. Konttiin laitettiin lattialle ja rengaskoteloon lämmitettävää vaimennusmattoa. Vaimentaminen jätettiin hieman vaiheeseen luukun ja ovien osalta koska edessä oli vielä johtojen vetäminen, solenoidit yms. pientä...
Sitten purettiin autoa vielä lisää, penkit lähti irti kun tilalle oli ostettu uudet FK:n sportti penkit. Siinä samassa sitten purettiin korisarjakin irti, helmojen tilalle oli tulossa uudet helmat levitetyillä kaarilla säilyttäen samat puskurit kuitenkin joihin oli tiedossa myös muutoksia. Tämän jälkeen edessä oli paikkojen "sheivaus", eli kyljistä poistettiin kylkilistat ja vedettiin kyljet sileiksi. Takaluukusta poistettiin rekisterikilpi ja tilalle tehtiin pellistä sopiva pala peittämään reikä joka myöhemmin kitattiin. Takaluukusta poistettiin myös takalasin pyyhkijä ja jäljelle jäänyt reikä peitettiin ja kitattiin sileäksi. Katolta poistettiin listat ja täytettiin tilalle jäänyt aukko hiilikuitukitillä. Myös katolla ollut antennin paikka otettiin kokonaan irti ja peitettiin siihenkin jäänyt reikä, kaikki mahdollinen sileäksi, myös oven kahvat otettiin irti kun oviin oli tulossa solenoidit. Konepeltiä alettiin työstää ja peltiin leikattiinkin kaksi reikää ja muotoiltiin ympärille suunniteltu korotus.
Ja tuon kaiken kanssa menikin muutama viikonloppu ihan rattoisasti. Sitten tulikin jo joulu väliin joten kerkesi välillä vähän levätäkin, tosin muokkailin kotona omistamiani JOM:n Angel Eyes etuvaloja. Siinähän ne parit vapaa päivät menikin sitten. Edessä oli uusi vuosi ja samat hommat...mutta etuvalot olivat valmiita, tässä vielä mitä tein niille.
Sillä välin kun auto seisoi tallilla odottamassa osia, kotona sattui olemaan luppoaikaa (vihdoinkin) joten päätin hieman käsitellä nykyisiä JOM Angel Eyes etuvaloja. Näyttivät sen verran järkyttäviltä että asialle oli pakko tehdä jotakin. Vissiinkin tehtaalla joku aamutokkurassa kasannut etulyhdyt ja eikä katsonut minkä värisiä ledejä umpioihin tunki...päätin sitten itse korjata asian. Tässä miltä näyttivät ennen kuin ne aloin käsittelemään:
Ensiksi tietysi täytyi keksiä keino saada tuo suojalasi irti ennen kuin pääsee itse valoihin käsiksi. Sain Jarilta hyvän neuvon laittaa valot hetkeksi uuniin...no...minähän lämmitin uunin.
Siinä valot odottamassa että uuni lämpiää tarpeeksi, sitten vain uuniin paistumaan
Siinä näkyy kun valot ovat uunissa, mitähän emäntä sanois jos näkisi tämän?
Niin kuin ylläolevista kuvista näkyy, valoja piti välillä vähän käännellä jotta lasi lähtisi mahdollisimman tasaisesti irti. En muista kauan niitä tuolla pidin, varmaan n.10 min, välissä toki otin valot pois uunista ja vähän kokeilin lasia ja paikkoja ettei mikään vaan lähtenyt sulamaan. Sitten kun olin tarpeeksi lämmitellyt, lasihan lähti ihan näppärästi pelkkää ruuvaria väliin työntämällä. Sitten vain palasiks! Kaikki pitää hajottaa...niin
Kaapissani oli läjä kirkkaan valkoisia 5mm ledejä, mutta purettuani etuvalot palasiksi, huomasin yllätyksekseni, että siellähän oli 3mm ledit, eikä 5mm mahtuisi paikalleen heittämällä. Pari ärrä päätä lensi kun huomasin että taas sitä joutuu customoimaan ite....PRKL!
Ei auttanut kuin lähteä kokeilemaan miten ne modauksen jälkeen sopivat paikalleen. Ja tässä lopputulos:
Eipä tietenkään mennyt paikalleen ilman poraamista.
Yllä kuvat kun otin toisesta ankelista 3mm ledit pois ja panin tilalle 5mm valkoiset (jotka hieman sinertävät kuvissa). Se kävi aika vaivattomasti, eikä siinä asentamisessakaan ollut juurikaan ongelmia kun 5mm poranterällä ja akkuporakoneellahan sai näppärästi tehtyä lisää tilaa ledeille tehtyihin reikiin. Pari pientä mutkaa tuli matkaan, mutta ei mitään mistä ei olisi selviytynyt. Loppu tulos oli sitten tuo joka näkyy tuossa alapuolella, siihen varmasti jokainen osaa kuvitella nuo kirkkaat samanväriset 3 lediä jotka ovat päällekkäin (parkkivalot) viereen, eipähän näytä enää niin järkyttäviltä kun kaikki ledit ovat saman väriset.
Ja sitten oli vielä edessä kasaaminen jota ennen piti kaikki tiivistemassat saada irroitettua jotta pleksin saisi takaisin paikalleen tiiviisti. Massan irroittaminen olikin se kaikista inhottavin vaihe koko hommassa. Pakko se oli kuitenkin tehdä. Asiaa helpotti huomattavasti jos lämmitti kuumailmapuhaltimella aina pienen alueen kerralla ja esim. sopivan kokoisella talttapäisellä ruuvarilla kaapi mönjät ulos ja jatkoi kuumailmapuhaltimella sitten eteenpäin. Aikaa vievää ja hidasta, mutta lopputulos palkitsee. Sitten vain kaikki pinnat puhtaaksi käyttämällä asianmukaisia puhdistusvälineitä ja lyhyt palojen sovittelu väliin, jonka jälkeen voikin jo alkaa pursuttamaan tiivistysmassaa haluttuun paikkaan. Itse käytin "Windscreen Sealer" nimistä ainetta, jota käytetään mm. tuulilaseihin. Massa ei onneksi ihan heti kuivu, joten kiirettä ei kasaamisen kanssa tarvinnut pitää.
Lasin kiinnitettyä laitoin alkuperäiset metalliset hakaset paikalleen puristamaan lasia paikalleen, lisäsin vielä tiivistysmassaa sinne sun tänne missä sitä tuntui olevan hieman liian vähän. Tässä vielä lopputulos.
Uuden vuoden jälkeen heti ensimmäisenä viikonloppuna sitten takaisin tallille. Lomien aikana oli sopivasti kerennyt LSD saranat sekä uudet helmat kerinneet tulemaan perille. Itse en ollut paikanpäällä kun saranoita mallailtiin autoon jo kiinni, koska oli arkipäivä ja edessä oli vielä duunipäiviä ennen viikonloppua. Paikalle päästyäni huomasin toisen saranan olleen jo aika hyvin paikallaan. Kaverit tekivät hyvää työtä saranoitten eteen nimittäin eiväthän nuo ihan suoraan paikalleen käyneet, vaativat jonkin verran modaamista, että saatiin ovi kohdalleen ja niin ettei se osunut ylös noustessa etulokareihin. Siinä joutui lokareita hieman muokkaamaan ja saranoiden paikkaa hieman muuttelemaan, ei ihan niin "Bolt-On"
Siinä sitten samalla alettiin suunnittelemaan oveen asennettavia hifejä ja ym. laitteita, tähän Jarilla olikin erittäin käytännöllinen tapa lähteä hommaa kasaamaan. Käyttämällä rautalankaa pystyy helposti tekemään raa'an vedoksen muodoista, langan päälle asetetaan kangas, joka kovetetaan hartsilla, tämän jälkeen voinkin pintaa alkaa kovettamaan lasikuidulla, josta päästäänkin kittaamiseen ja lopullisten haluttujen muotojen hiomiseen. Ennen tätä, ovet piti "riisua", ei muuta kuin verhoilukangas irti! Tässä hieman esimakua, kuiduttaminen hoidetaan myöhemmässä vaiheessa, samaan aikaan muiden asioiden kanssa.
DLS:n erillissarjan kanssa tullut jakosuodatin oli sen verran järeän ja näyttävän näköinen, että se oli pakko saada johonkin nätisti esille, joten sillehän tehtiin reikä ovipahviin upotusta varten.
Hieman myöhemmin, Jari oli alkanut rakentelemaan takakonttia aiemmin käytyjen pitkien suunnittelutuokioiden jälkeen. Täytyy sanoa, näppärä kaveri kun sai tämän näköisenkin lopputuloksen aikaiseksi muutamissa tunneissa.
Siitä se alkoi sitten hiljalleen muotoutumaan...
Siinä sitten menikin tovi kun ovia hienosäädettiin, lokareita säädettiin...oikeastaan...kaikkea säädettiin aina jonkun verran. Siinä ohella Keijo aka Keke, väänsi pellistä konepellille ja lokareille pienet jatko palat, näin saatiin aikaiseksi valoille luomet. Eipähän tartte liimailla mitään lasikuidun palasia valoihin.
Siitä sitten edettiin sovittelemaan helmoja, eipä nekään tietysti käyneet suoraan vaan piti hieman muokata sieltä täältä. Ennen kuin päästiin varsinaisesti laittelemaan helmoja, auton korkeutta piti nostaa hieman, joten ei muuta kuin auton alle ja alustaa säätämään. Kaikki nurkat säätyivät suhteellisen vaivattomasti, mutta eniten ongelmia tuotti oikea etunurkka. Alustan korkeuden säätö ei meinannut edistyä kyseisessä nurkassa joten tämä vaatikin lopulta koko tolpan irroittamista ja purkua jotta saataisiin korkeutta säädettyä. Sekään ei onnistunut ihan tavallisia työkaluja käyttämällä tai varsinkaan alustan omien säätökoukkujen avulla, joten mukaan otettiin vähän pidempi varsiset pihdit joilla saatiin lopuksi kierrettävä nippa liikkumaan ja korkeutta säädettyä haluttuun kohtaan. Samalla tuli kaikki iskarit hieman rasvattua ja puhdistettua. Sitten päästiin takaisin helmojen kimppuun. Helmat kiinnitettiin niiteillä hitsattuihin pellin palasiin, ennen kiinnittämistä koko kaari ja pellin palaset ruostesuojattiin massalla. Alkuperäisestä kaaresta leikattiin kaaren mittainen sentin jos toisenkin kokoinen pala.
Siinä sitten loppua kohden purettiin autoa vielä lisää ottamalla takaluukku kokonaan pois, hiomisen sekä maalauksen vuoksi. HUOM! Janojuomat...
Ja ennen kuin lopetimme tältä kertaa, hitsasin vielä ovenkahvojen tilalle tehdyt palaset paikalleen, jotka vielä viimeisteltiin saumoista ja itseasiassa koko alueelta kemiallisella metallilla, tämän kuivuttua kaikki kitattiin ja jätettiin jälleen kuivumaan.
Ja sitten jälleen viikoksi töihin ja viikonloppuna takaisin tallille...
Sitten hommaa jälleen jatkettiin korihommissa. Korisarja alkaa olemaan vain kuidutusta vailla valmis. Etu ja takapuskurit saivat vaatimansa levityksen käyttäen uretaanilevyjä, joista lopuksi veisteltiin halutun muotoiset ja hiottiin tasaiseksi. Palojen liimaamiseen käytettiin Spray kontakti liimaa, erittäin epämukavaa tavaraa käsissä kun kaikki kosminen paska joka ilmassa liitelee ja jota on lähes joka pinnassa johon koskee, tarttuu käsiin.
Lisäksi etupuskurista tehtiin "yhtenäisemmän" näköinen jatkamalla rekisterikilven kohdalla ollutta palkkia yhtenäiseksi palkiksi, pieni syvennys joka jäi vielä puskuriin tullaan kuiduttamisvaiheessa kuiduttamaan tasaiksi. Rekisterikilven paikkaa mietitään sitten myöhemmin, sillä ei ole niin kiire
Vielä viikonlopun päätteeksi molemmat etuovet saivat kunnon äänenvaimennukset, käytännössä ovien vaimennus on nyt suoritettu loppuun, enää jäljellä vain tulipelti ja takaluukku. Ovien pelleissä oleva isot aukot tullaan ihan loppuvaiheessa myös peittämään Vibroplastilla molemmin puolin, sama tehtiin jo alkuperäiselle kaiuttimen reiälle, jota ei enää jatkossa tarvita. SPLEN 3008 vaimennusmatto alkaa loppumaan uhkaavaan tahtiin, Vibroplasti saattaa riittää juuri ja juuri, selviää sitten viimeistään kun takaluukkua ja tulipeltiä aletaan äänieristämään.
Tässä vielä muutama kuva katsastamaan miltä auto tässä vaiheessa kokonaisuudessaan näyttää. Sieltä se alkaa pikku hiljaa kuoriutumaan
Niin ja tosiaan, tuossa aikaisemmin tuli kommenttia että onko tuo kaikki "harmaa" joka näkyy auton kyljessä ja katossa niin kittiä. Vastaus: Ei. Suurin osa tuosta harmaasta on hiontamaalia, vain tietyissä kohdissa on käytetty kittiä, kyljissä esimerkiksi tasoittamaan kylkeä kun pintojen hiominen+hiontamaali toi esille pieniä epätasaisuuksia esille.
Sitten jatkettiin helmojen ja puskurien kanssa toiselle puolelle, mutta sitä ennen piti tietysti toisen puolen helma laittaa paikalleen. Tämän jälkeen pääsikin jo rakentelemaan samanlaisia lisäpaloja puskureihin kuin vasemmallakin puolella. Siinä samassa Jari sovitteli ovipahveja paikalleen jotta nähtäisiin miten lambo ovet suhtautuvat niihin ja että osuvatko pahvit mihinkään. Näytti ovet avautuvan juuri ja juuri ilman että ovipahvin yläreuna kosketti pilareita. Tight fit
Jokohan ensi viikonloppuna päästään lasikuiduttaa, se selviää viikon päästä! Siitä sitten vasta alkaakin se varsinainen rakentelu...
about 6 months ago · Delete Post
Niinhän se homma sitten eteni lopulta lasikuiduttamiseen asti, tällä kertaa mukana auttamassa oli myös Jyri. Periaatteessa koko se aika joka oltiin jälleen tallilla menikin siihen kun autoa valmisteltiin ensiksi kuiduttamiseen ja lopulta tietysti itse kuidutus. Kuiduttaminen aloitettiin kaarista ja helmoista, jotka kuidutettiin punotulla lasikuitunauhalla kiinni autoon. Tämän jälkeen siirryttiin itse puskureihin. Samalla tuli vedettyä myös lakana oveen joka kovetettiin hartsilla. Ensi kerralla päästään sitäkin kuiduttamaan.
Auto nostettiin pukkien päälle ja alle rakennettiin paksusta alumiinista "S-muotoinen" pala kiinnittämään helmat itse auton runkoon, tällä vältytään etteivät helmat väpätä kovemmissa vauhdeissa, esim. moottoriteillä.
Tästä se isompi homma nyt sitten lähti käyntiin, hirveästi on vielä kuiduttamista, varsinkin kontissa. Vielä sitäkin enemmän kittaamista tiedossa, kaikista eniten on hiomista. Työtä riittää siis ihan kevääseen saakka ja autoa ei lasketa pukeilta ennen sitä
Vihdoin ja viimein sain aikaa jatkaa tätä pitkältä tuntuvaa tarinaa. Hieman vaikuttivat nuo elämässä sattuneet syyt myös tähän viiveeseen, mutta ei siitä sen enempää. Aika paljon on tullut viimeisten parin viikon aikana kittailtua ja hiottua autoa, vasen puoli on edistynyt hyvin ja on kohta vain hienompaa kittiä vailla, josta päästäänkin jo vähän hienompiin karkeuksiin (120, 240 jne...). Oikea kylki tulee hyvin perässä vaikka onkin vähän vasenta puolta jäljessä. Puskureiden kanssa tuli sellainen ongelma eteen että hiottaessa puskuriin saattoi tulla reikä, mikä kertoi siitä että puskurit olivat todella heikkoa laatua (halvat kun olivat). Näytti itseasiassa aivan siltä kuin puskurit olisivat lyöty kasaan hirveän isolla määrällä hartsia ja ei juurikaan lasikuitua. Päätimme sitten vahvistaa puskureita sieltä sun täältä lasikuidulla. Tässä samalla mukana olleet apuvoimat pääsivät kuiduttaa ovipahvia. Alla muutama kuva mitä viimeisten parin viikon aikana on tapahtunut.
Kun helmat ja kaaret oli kitattu ja hiottu autoon yhtenäiseksi, jatkettiin kaarien ja helmojen kittailua joiden ohella tuli myös puskureita hieman työstettyä. Kaarissa oli se ongelma, että ne eivät olleet aivan suoran ja tasaiset joten niitä joutu hiomaan ja kittaamaan jonkun verran että sai helmoista suorat sekä sivuista että päältä. Siinä samassa kaarista tehtiin halutunlaiset, eli hieman "kulmikkaammat", kuvat puhukoon puolestaan.
Siinä oikeastaan mitä on viimeiset pari viikonloppua tullut tehtyä ja saatu aikaiseksi. Hidastahan tuo kittaaminen ja hiominen on, mutta tämä on luultavasti kuitenkin se pisin ja tärkein vaihe, joka vaikuttaa mielettömästi lopputulokseen, joten parasta tehdä se siis kunnolla
Tässä vielä muutama kuva kuinka paljon kittiä ja hionta laikkoja on tässä viimeisten muutaman viikonlopun aikana.
Lyhyen tauon jälkeen ollaan takaisin täällä, kirjoittelu ja kuvien päivittely jäi hieman jälkeen elämässä sattuneista syistä, mutta tässä jälleen päivitystä missä mennään tällä hetkellä.
Eli moottorihan tuli tuossa about kuukausi sitten jonka kävin hakemassa peräkärryillä, lavan kokonaispaino ilman nesteitä oli n. 130kg.
Mukaan tuli tietysti koko johtosarja kaikkine himmeleineen, tietysti sitten jotain jäi puuttumaan mikä ei ollut yllättävää. Ensinnäkin koko johtosarjahan oli RHD autosta, joten joitakin oiuhoja joudutaan nyt jatkamaan, ei onneksi suinkaan kaikkia, mutta kolvattaa riittää kuitenkin. Nyt on tilauksessa ja kohta tulossa Z20LET sopivat vetoakselit, jarrut, vaihdevivusto (kun nykyinen ei käy), uusi kaasupoljin ja mekanismi (nykyinen ei tietysti käynyt kun uudessa kaasu toimii elektronisesti), jäähdytin tupla flekteillä ja ABS sensori joka on vaihdekepin taakse asennettu mötikkä, uudfet piuhat kun eivät käyneet nykyiseen sensoriin niin sekin meni vaihtoon. Alla kuvia kun alatukivarret sai pientä pintakäsittelyä, samalla tietysti pallonivelet tuli vaihdettua uusiin.
Sisusta räjäytettiin lopullisesti ottamalla kojelauta irti jonka jälkeen johtosarja vedettiin ulos.
Sitten mentiinkin vanhan moottorin kimppuun, kaikki irroitettiin moottorista ja auton rungosta ja moottori nostettiin ulos autosta.
Rest in peace vanha nuhapumppu, sen aika päättyi siihen. Jonkin verran irtosi taas kaikenlaista romua Opelista. Konehuone on lähes kokonaan tyhjä, pieni puhdistus ja rasvojen poisto sekä paikkojen teippaus ja suojaus niin konehuone on valmis maalattavaksi.
Noin, puhdasta on, ei muuta kuin perkeleesti teippiä ja maskeerausmuovia niin konehuone on valmis maalattavaksi, alla muutama kuva kun autoon maalattiin pohjaväri ja sen päälle varsinainen väri.
Tämän jälkeen muutama kerros lakkaa johon oli sekoitettu pieni yllätys, äkyy parhaiten kolmannessa kuvassa joka otettu hieman lähempää. Lakkaa kun jäi hieman yli niin alatukivarret jotka ovat mustat lakattiin lopulla lakalla, samoten tuo iso U muotoinen palkki joka näkyy konehuoneen pohjassa joka oli aiemmin myös maalattu matta mustaksi. Autosta kun on tulossa musta/valkoinen, nähtiin miten tuo lakkaefekti näkyy mustassa.
Elikkä valossa tietystä kulmasta katsottuna näkyy pieni vivahde siniseen värisävyyn. Mustat osat muuttuivat tumman sinisen sinertäviksi valossa, joten kun autoa aletaan maalaamaan tullaan luultavasti laittamaan mustaan hieman vähemmän tuota hilettä tai ainakin pienempi kerros, efektin pitää kuitenkin säilyä yhtenäisenä valkoisen ja mustan osalta.
Nyt kun johdot ja muut osat olivat poissa tieltä, saatiin autoa vaimennettua lisää ja paremmin mm. lattia ja tulipelti. Tämän jälkeen hyökkäsimme uuden johtosarjan kimppuun joka niputitettiin tiiviiksi keltaisella teipillä sitä mukaan kun johdot oli selvitetty. Osa johdoista ja liittimistä löysivät paikkansa heti ja osa pienen selvittelyn jälkeen, pitänee ilmeisesti tässä mahdollisimman pian hommata se turbo astrojen purku/kasaus kirja josta näkyisi nuo sähkökaaviot. Nyt kun kyseessä oli RHD auton johtosarjasta, useampi johto joudutaan jatkamaan tarpeeksi pitkiksi jotta liitin/muut osat saadaan paikoilleen.
Lisää tulossa heti kun on jotain näytettävää! Korin viimeistely vie oman aikansa...
Projektin etenemistä voi seurata jos kiinnostaa tältä sivulta. Aikaisemmin projektin etenemistä pystyi seuraamaan erilliseltä foorumilta, mutta nyt siirsin projektin suoraan tänne.
To 7.10.2010 sivustoa päivitetty!
Kaikkihan lähti siitä kun muutin nykyisen avopuolisoni kanssa yhteen n. 4 vuotta sitten, jonka kanssa myöskin olen tällä hetkellä kihloissa. Hän silloin omistin kyseisen Opel Astra G:n joka oli päivittäisessä työ käytössä sekä ison ja karvaisen koiran kuljettamisessa. Aloin siinä sitten laitella hieman naisystäväni autoa, joka silloin tarkoitti lähinnä neon valojen asentelua sisätiloihin yms. pientä.
Työmatkan pidentyessä tuli tarve ostaa toinen auto jotta molemmat pääsisivät töihin ja takas. Silloin ostin Astran naisystävältäni pois ja iloitisn ensimmäisestä omistamastani autosta
Tältä auto näytti kun sen ostin, tosin ikkunat olin kerennyt tummentaa ennen kuin otin kuvan.
Sitten iski joku tuning&styling kärpänen ja homma alkoi karata käsistä
Vielä tässä vaiheessa mieleni muuttui lähes joka päivä siitä, minkälainen autosta lopulta tulisi, joten käytin usein apunani Photoshoppia
Pienen hakemisen jälkeen päätin ostaa autooni ihan alkajaisiksi sen minkä monet ostaa ihan ensimmäisenä...uusi putkisto. Kun ei perusputkisto kelvannut, oli pakko hommata sieltä kalleimmasta päästä. eli ruostumattomasta teräksestä valmistettu putkisto, joka tuli katista taakse. Kuvat on otettu kun putkisto oli ollut muutaman viikon jo alla.
Hetken aikaa päristeltyä uudella putkistolla, nälkä tietysti vain koko aika kasvoi, joten edessä oli seuraavaksi vanteet ja kumit alle. Vanteet tuli hommattua sellaiselta valmistajalta, jonka vanteita pääsääntöisesti on käytetty isoissa autoissa, esim. SUV:ssa. Hommasin Zinikin Z25 Luni 18" x 7,5" vanteet, joissa mahdollisuus useimpiin eri pulttijakoihin ja joissa pultit jäävät nätisti irroitettavan keskiön alle piiloon. Kumien kooksi tuli 215/35/18...ihan jees.
Vanne mallin valitseminen on usein monelle hankalaa, niin oli mullekin. Onneksi tuon Photoshopin käyttö luonnistuu ainakin sen verran hyvin, että sain soviteltua erilaisia vanteita autooni, ennen kuin tein varsinaisen ostopäätöksen. Tosin, vannetyyppi tulee luultavasti muuttumaan täysin viimeistään Stage 3 vaiheessa.
No, mutta jatketaanpas etiäppäin. Uudet kumit ja vanteet alla auto näytti...noh, suoraan sanottuna "traktorilta". Tässä siitä vielä muutama kuva.
Pakkohan tuollekin asialle oli tehdä jotain. Sitäpaitsi, mielessä oli jo tähän mennessä pari kertaa käväissyt ajatus asentaa joskus ehkä jonkinlainen korisarjakin joten sitäkin ajatellen, autoa olisi ihan järkevää tuoda lähemmäs tonttia. Niinpä tuli sitä sitten hommattua KW Variante 1, korkeussäädettävä alustasarja. Siinä samassa kun näitä asenneltiin kaverini pajalla, hioin ja maalasin jarrusatulat sekä jarrurummut. Ensimmäinen kuva kertoo kuinka paljon hiominen vaikutti, vasemman puoleinen on hiottu ja oikean puoleinen vielä käsittelemättä.
Ja sitten olikin hetken päästä alustasarja asennettu, tosin, menihän siinä se 10h kaikenkaikkiaan kun joutui säätelemään kulmia ym. Samalla tuli maalattua myös korin muoviosat korin värillä, muutti sekin ilmettä paljon sporttisempaan suuntaan. Ei näyttänyt traktorilta enää tämän jälkeen.
Sitten alkoi jo illat pimentyä entistä aikaisemmin ja talvi teki tuloaan, xenon valot oli käynyt mielessä ja samalla uudet etulyhdyt valaisemaan pimeneviä iltoja. Uusien etuvalojen valinta ei ollut taasen niin yksinkertaista joten niiden miettiminen jäi vähän myöhemmälle. Hommasin
Cobran xenon-setin joka näytti alkuperäisiin verrattuna tältä:
Ajelin autolla talven ja taas keväällä puhalsi uudet tuulet. Talven aikana ideoita kyllä piisasi, mutta jatkoin kuitenkin siitä mihin jäin, eli etuvaloihin. Samalla oli uudet takavalotkin jo häämöttämässä. Hommasin JOM:n tummat ankelit, joissa "integroituna" valkoiset parkkiledit.
Valitettavasti en löytänyt kuvia joissa oli uudet etuvalot paikallaan, mutta ne näkyvät onneksi Stage 2:ssa.
Sitten kesän ajan taas säästelin rahaa ja suunnittelin mitä seuraavaksi autolle tekisi. Korisarja kutkutti aika pahasti, joten päätin sellaisen hankkia kunhan raha tilanne antaisi periksi. Tästä ja vähän muusta lisää Stage 2:ssa.
2009 Kesällä autoon sitten laitettiin korisarja. Korisarja oli hommattu eräästä Puolalaisesta nettikaupasta ja tuli alle kuukaudessa perille koti ovelle toimitettuna ja vieläpä hyvin edullisesti. Taisi tämä kaikki maksaa jotain 400€.
Sittenpä tuo korisarja vietiin kaverin tallille ja siellä kahden kaverin voimin purettiin samalla sisusta ja maalattiin muoviosat alustavasti valkoisiksi. Korisarja hiottiin kahdella eri karkeudella ja lopuksi vesihiottiin. Korisarjaa ei maalattu ihan viimeisen päälle vaan jätettiin hieman "vaiheeseen" niin sanotusti, koska tiedossa oli jo että 2009 talvella auto tultaisiin maalaamaan kokonaan ihan eri väriseksi, eli lakkakerros jätettiin hyvin ohueksi. Kyllähän tuosta ihan hyvä tuli lopulta vaikkakin läheltä katsottuna näki ettei korisarja ollut ihan sävy sävyyn auton kanssa, lähinnä ohuen lakkakerroksen vuoksi.
Tuli sitten tuon näköisellä lusmulla sitten ajettua sekin kesä mitä sitä nyt sitten oli enää jäljellä ja syksyllä auto jäi seisomaan pihalle kun en viitsinyt enää katsastaa kun tiesin auton kuitenkin olevan seisomassa koko talven yli ja keväällä/kesällä olisi jälleen muutoskatsastus edessä...sitten auto seisontaan ja talliin. Tallilla auto sitten onkin ollut olisko ollut lokakuusta asti. Siellä se purettiin vielä enemmän palasiksi kuin aikaisemmin, lähes kaikki mikä irti lähti, otettiin irti.
Ja sitten päästiin hommiin, aloitimme auton sisäpintojen puhdistuksella tärpätillä ja asetonilla. Tämän jälkeen alettiin laittelemaan Vibroplast M1 vaimennusmattoa joka ikiseen kolkkaan minne sitä vain sai. Tämän päälle vielä laitettiin SPLEN 3008 vaimennusmattoa tehostamaan Vibroplastilla aikaansaatavaa vaimennusta. Konttiin laitettiin lattialle ja rengaskoteloon lämmitettävää vaimennusmattoa. Vaimentaminen jätettiin hieman vaiheeseen luukun ja ovien osalta koska edessä oli vielä johtojen vetäminen, solenoidit yms. pientä...
Sitten purettiin autoa vielä lisää, penkit lähti irti kun tilalle oli ostettu uudet FK:n sportti penkit. Siinä samassa sitten purettiin korisarjakin irti, helmojen tilalle oli tulossa uudet helmat levitetyillä kaarilla säilyttäen samat puskurit kuitenkin joihin oli tiedossa myös muutoksia. Tämän jälkeen edessä oli paikkojen "sheivaus", eli kyljistä poistettiin kylkilistat ja vedettiin kyljet sileiksi. Takaluukusta poistettiin rekisterikilpi ja tilalle tehtiin pellistä sopiva pala peittämään reikä joka myöhemmin kitattiin. Takaluukusta poistettiin myös takalasin pyyhkijä ja jäljelle jäänyt reikä peitettiin ja kitattiin sileäksi. Katolta poistettiin listat ja täytettiin tilalle jäänyt aukko hiilikuitukitillä. Myös katolla ollut antennin paikka otettiin kokonaan irti ja peitettiin siihenkin jäänyt reikä, kaikki mahdollinen sileäksi, myös oven kahvat otettiin irti kun oviin oli tulossa solenoidit. Konepeltiä alettiin työstää ja peltiin leikattiinkin kaksi reikää ja muotoiltiin ympärille suunniteltu korotus.
Ja tuon kaiken kanssa menikin muutama viikonloppu ihan rattoisasti. Sitten tulikin jo joulu väliin joten kerkesi välillä vähän levätäkin, tosin muokkailin kotona omistamiani JOM:n Angel Eyes etuvaloja. Siinähän ne parit vapaa päivät menikin sitten. Edessä oli uusi vuosi ja samat hommat...mutta etuvalot olivat valmiita, tässä vielä mitä tein niille.
Sillä välin kun auto seisoi tallilla odottamassa osia, kotona sattui olemaan luppoaikaa (vihdoinkin) joten päätin hieman käsitellä nykyisiä JOM Angel Eyes etuvaloja. Näyttivät sen verran järkyttäviltä että asialle oli pakko tehdä jotakin. Vissiinkin tehtaalla joku aamutokkurassa kasannut etulyhdyt ja eikä katsonut minkä värisiä ledejä umpioihin tunki...päätin sitten itse korjata asian. Tässä miltä näyttivät ennen kuin ne aloin käsittelemään:
Ensiksi tietysi täytyi keksiä keino saada tuo suojalasi irti ennen kuin pääsee itse valoihin käsiksi. Sain Jarilta hyvän neuvon laittaa valot hetkeksi uuniin...no...minähän lämmitin uunin.
Siinä valot odottamassa että uuni lämpiää tarpeeksi, sitten vain uuniin paistumaan
Siinä näkyy kun valot ovat uunissa, mitähän emäntä sanois jos näkisi tämän?
Niin kuin ylläolevista kuvista näkyy, valoja piti välillä vähän käännellä jotta lasi lähtisi mahdollisimman tasaisesti irti. En muista kauan niitä tuolla pidin, varmaan n.10 min, välissä toki otin valot pois uunista ja vähän kokeilin lasia ja paikkoja ettei mikään vaan lähtenyt sulamaan. Sitten kun olin tarpeeksi lämmitellyt, lasihan lähti ihan näppärästi pelkkää ruuvaria väliin työntämällä. Sitten vain palasiks! Kaikki pitää hajottaa...niin
Kaapissani oli läjä kirkkaan valkoisia 5mm ledejä, mutta purettuani etuvalot palasiksi, huomasin yllätyksekseni, että siellähän oli 3mm ledit, eikä 5mm mahtuisi paikalleen heittämällä. Pari ärrä päätä lensi kun huomasin että taas sitä joutuu customoimaan ite....PRKL!
Ei auttanut kuin lähteä kokeilemaan miten ne modauksen jälkeen sopivat paikalleen. Ja tässä lopputulos:
Eipä tietenkään mennyt paikalleen ilman poraamista.
Yllä kuvat kun otin toisesta ankelista 3mm ledit pois ja panin tilalle 5mm valkoiset (jotka hieman sinertävät kuvissa). Se kävi aika vaivattomasti, eikä siinä asentamisessakaan ollut juurikaan ongelmia kun 5mm poranterällä ja akkuporakoneellahan sai näppärästi tehtyä lisää tilaa ledeille tehtyihin reikiin. Pari pientä mutkaa tuli matkaan, mutta ei mitään mistä ei olisi selviytynyt. Loppu tulos oli sitten tuo joka näkyy tuossa alapuolella, siihen varmasti jokainen osaa kuvitella nuo kirkkaat samanväriset 3 lediä jotka ovat päällekkäin (parkkivalot) viereen, eipähän näytä enää niin järkyttäviltä kun kaikki ledit ovat saman väriset.
Ja sitten oli vielä edessä kasaaminen jota ennen piti kaikki tiivistemassat saada irroitettua jotta pleksin saisi takaisin paikalleen tiiviisti. Massan irroittaminen olikin se kaikista inhottavin vaihe koko hommassa. Pakko se oli kuitenkin tehdä. Asiaa helpotti huomattavasti jos lämmitti kuumailmapuhaltimella aina pienen alueen kerralla ja esim. sopivan kokoisella talttapäisellä ruuvarilla kaapi mönjät ulos ja jatkoi kuumailmapuhaltimella sitten eteenpäin. Aikaa vievää ja hidasta, mutta lopputulos palkitsee. Sitten vain kaikki pinnat puhtaaksi käyttämällä asianmukaisia puhdistusvälineitä ja lyhyt palojen sovittelu väliin, jonka jälkeen voikin jo alkaa pursuttamaan tiivistysmassaa haluttuun paikkaan. Itse käytin "Windscreen Sealer" nimistä ainetta, jota käytetään mm. tuulilaseihin. Massa ei onneksi ihan heti kuivu, joten kiirettä ei kasaamisen kanssa tarvinnut pitää.
Lasin kiinnitettyä laitoin alkuperäiset metalliset hakaset paikalleen puristamaan lasia paikalleen, lisäsin vielä tiivistysmassaa sinne sun tänne missä sitä tuntui olevan hieman liian vähän. Tässä vielä lopputulos.
Uuden vuoden jälkeen heti ensimmäisenä viikonloppuna sitten takaisin tallille. Lomien aikana oli sopivasti kerennyt LSD saranat sekä uudet helmat kerinneet tulemaan perille. Itse en ollut paikanpäällä kun saranoita mallailtiin autoon jo kiinni, koska oli arkipäivä ja edessä oli vielä duunipäiviä ennen viikonloppua. Paikalle päästyäni huomasin toisen saranan olleen jo aika hyvin paikallaan. Kaverit tekivät hyvää työtä saranoitten eteen nimittäin eiväthän nuo ihan suoraan paikalleen käyneet, vaativat jonkin verran modaamista, että saatiin ovi kohdalleen ja niin ettei se osunut ylös noustessa etulokareihin. Siinä joutui lokareita hieman muokkaamaan ja saranoiden paikkaa hieman muuttelemaan, ei ihan niin "Bolt-On"
Siinä sitten samalla alettiin suunnittelemaan oveen asennettavia hifejä ja ym. laitteita, tähän Jarilla olikin erittäin käytännöllinen tapa lähteä hommaa kasaamaan. Käyttämällä rautalankaa pystyy helposti tekemään raa'an vedoksen muodoista, langan päälle asetetaan kangas, joka kovetetaan hartsilla, tämän jälkeen voinkin pintaa alkaa kovettamaan lasikuidulla, josta päästäänkin kittaamiseen ja lopullisten haluttujen muotojen hiomiseen. Ennen tätä, ovet piti "riisua", ei muuta kuin verhoilukangas irti! Tässä hieman esimakua, kuiduttaminen hoidetaan myöhemmässä vaiheessa, samaan aikaan muiden asioiden kanssa.
DLS:n erillissarjan kanssa tullut jakosuodatin oli sen verran järeän ja näyttävän näköinen, että se oli pakko saada johonkin nätisti esille, joten sillehän tehtiin reikä ovipahviin upotusta varten.
Hieman myöhemmin, Jari oli alkanut rakentelemaan takakonttia aiemmin käytyjen pitkien suunnittelutuokioiden jälkeen. Täytyy sanoa, näppärä kaveri kun sai tämän näköisenkin lopputuloksen aikaiseksi muutamissa tunneissa.
Siitä se alkoi sitten hiljalleen muotoutumaan...
Siinä sitten menikin tovi kun ovia hienosäädettiin, lokareita säädettiin...oikeastaan...kaikkea säädettiin aina jonkun verran. Siinä ohella Keijo aka Keke, väänsi pellistä konepellille ja lokareille pienet jatko palat, näin saatiin aikaiseksi valoille luomet. Eipähän tartte liimailla mitään lasikuidun palasia valoihin.
Siitä sitten edettiin sovittelemaan helmoja, eipä nekään tietysti käyneet suoraan vaan piti hieman muokata sieltä täältä. Ennen kuin päästiin varsinaisesti laittelemaan helmoja, auton korkeutta piti nostaa hieman, joten ei muuta kuin auton alle ja alustaa säätämään. Kaikki nurkat säätyivät suhteellisen vaivattomasti, mutta eniten ongelmia tuotti oikea etunurkka. Alustan korkeuden säätö ei meinannut edistyä kyseisessä nurkassa joten tämä vaatikin lopulta koko tolpan irroittamista ja purkua jotta saataisiin korkeutta säädettyä. Sekään ei onnistunut ihan tavallisia työkaluja käyttämällä tai varsinkaan alustan omien säätökoukkujen avulla, joten mukaan otettiin vähän pidempi varsiset pihdit joilla saatiin lopuksi kierrettävä nippa liikkumaan ja korkeutta säädettyä haluttuun kohtaan. Samalla tuli kaikki iskarit hieman rasvattua ja puhdistettua. Sitten päästiin takaisin helmojen kimppuun. Helmat kiinnitettiin niiteillä hitsattuihin pellin palasiin, ennen kiinnittämistä koko kaari ja pellin palaset ruostesuojattiin massalla. Alkuperäisestä kaaresta leikattiin kaaren mittainen sentin jos toisenkin kokoinen pala.
Siinä sitten loppua kohden purettiin autoa vielä lisää ottamalla takaluukku kokonaan pois, hiomisen sekä maalauksen vuoksi. HUOM! Janojuomat...
Ja ennen kuin lopetimme tältä kertaa, hitsasin vielä ovenkahvojen tilalle tehdyt palaset paikalleen, jotka vielä viimeisteltiin saumoista ja itseasiassa koko alueelta kemiallisella metallilla, tämän kuivuttua kaikki kitattiin ja jätettiin jälleen kuivumaan.
Ja sitten jälleen viikoksi töihin ja viikonloppuna takaisin tallille...
Sitten hommaa jälleen jatkettiin korihommissa. Korisarja alkaa olemaan vain kuidutusta vailla valmis. Etu ja takapuskurit saivat vaatimansa levityksen käyttäen uretaanilevyjä, joista lopuksi veisteltiin halutun muotoiset ja hiottiin tasaiseksi. Palojen liimaamiseen käytettiin Spray kontakti liimaa, erittäin epämukavaa tavaraa käsissä kun kaikki kosminen paska joka ilmassa liitelee ja jota on lähes joka pinnassa johon koskee, tarttuu käsiin.
Lisäksi etupuskurista tehtiin "yhtenäisemmän" näköinen jatkamalla rekisterikilven kohdalla ollutta palkkia yhtenäiseksi palkiksi, pieni syvennys joka jäi vielä puskuriin tullaan kuiduttamisvaiheessa kuiduttamaan tasaiksi. Rekisterikilven paikkaa mietitään sitten myöhemmin, sillä ei ole niin kiire
Vielä viikonlopun päätteeksi molemmat etuovet saivat kunnon äänenvaimennukset, käytännössä ovien vaimennus on nyt suoritettu loppuun, enää jäljellä vain tulipelti ja takaluukku. Ovien pelleissä oleva isot aukot tullaan ihan loppuvaiheessa myös peittämään Vibroplastilla molemmin puolin, sama tehtiin jo alkuperäiselle kaiuttimen reiälle, jota ei enää jatkossa tarvita. SPLEN 3008 vaimennusmatto alkaa loppumaan uhkaavaan tahtiin, Vibroplasti saattaa riittää juuri ja juuri, selviää sitten viimeistään kun takaluukkua ja tulipeltiä aletaan äänieristämään.
Tässä vielä muutama kuva katsastamaan miltä auto tässä vaiheessa kokonaisuudessaan näyttää. Sieltä se alkaa pikku hiljaa kuoriutumaan
Niin ja tosiaan, tuossa aikaisemmin tuli kommenttia että onko tuo kaikki "harmaa" joka näkyy auton kyljessä ja katossa niin kittiä. Vastaus: Ei. Suurin osa tuosta harmaasta on hiontamaalia, vain tietyissä kohdissa on käytetty kittiä, kyljissä esimerkiksi tasoittamaan kylkeä kun pintojen hiominen+hiontamaali toi esille pieniä epätasaisuuksia esille.
Sitten jatkettiin helmojen ja puskurien kanssa toiselle puolelle, mutta sitä ennen piti tietysti toisen puolen helma laittaa paikalleen. Tämän jälkeen pääsikin jo rakentelemaan samanlaisia lisäpaloja puskureihin kuin vasemmallakin puolella. Siinä samassa Jari sovitteli ovipahveja paikalleen jotta nähtäisiin miten lambo ovet suhtautuvat niihin ja että osuvatko pahvit mihinkään. Näytti ovet avautuvan juuri ja juuri ilman että ovipahvin yläreuna kosketti pilareita. Tight fit
Jokohan ensi viikonloppuna päästään lasikuiduttaa, se selviää viikon päästä! Siitä sitten vasta alkaakin se varsinainen rakentelu...
about 6 months ago · Delete Post
Niinhän se homma sitten eteni lopulta lasikuiduttamiseen asti, tällä kertaa mukana auttamassa oli myös Jyri. Periaatteessa koko se aika joka oltiin jälleen tallilla menikin siihen kun autoa valmisteltiin ensiksi kuiduttamiseen ja lopulta tietysti itse kuidutus. Kuiduttaminen aloitettiin kaarista ja helmoista, jotka kuidutettiin punotulla lasikuitunauhalla kiinni autoon. Tämän jälkeen siirryttiin itse puskureihin. Samalla tuli vedettyä myös lakana oveen joka kovetettiin hartsilla. Ensi kerralla päästään sitäkin kuiduttamaan.
Auto nostettiin pukkien päälle ja alle rakennettiin paksusta alumiinista "S-muotoinen" pala kiinnittämään helmat itse auton runkoon, tällä vältytään etteivät helmat väpätä kovemmissa vauhdeissa, esim. moottoriteillä.
Tästä se isompi homma nyt sitten lähti käyntiin, hirveästi on vielä kuiduttamista, varsinkin kontissa. Vielä sitäkin enemmän kittaamista tiedossa, kaikista eniten on hiomista. Työtä riittää siis ihan kevääseen saakka ja autoa ei lasketa pukeilta ennen sitä
Vihdoin ja viimein sain aikaa jatkaa tätä pitkältä tuntuvaa tarinaa. Hieman vaikuttivat nuo elämässä sattuneet syyt myös tähän viiveeseen, mutta ei siitä sen enempää. Aika paljon on tullut viimeisten parin viikon aikana kittailtua ja hiottua autoa, vasen puoli on edistynyt hyvin ja on kohta vain hienompaa kittiä vailla, josta päästäänkin jo vähän hienompiin karkeuksiin (120, 240 jne...). Oikea kylki tulee hyvin perässä vaikka onkin vähän vasenta puolta jäljessä. Puskureiden kanssa tuli sellainen ongelma eteen että hiottaessa puskuriin saattoi tulla reikä, mikä kertoi siitä että puskurit olivat todella heikkoa laatua (halvat kun olivat). Näytti itseasiassa aivan siltä kuin puskurit olisivat lyöty kasaan hirveän isolla määrällä hartsia ja ei juurikaan lasikuitua. Päätimme sitten vahvistaa puskureita sieltä sun täältä lasikuidulla. Tässä samalla mukana olleet apuvoimat pääsivät kuiduttaa ovipahvia. Alla muutama kuva mitä viimeisten parin viikon aikana on tapahtunut.
Kun helmat ja kaaret oli kitattu ja hiottu autoon yhtenäiseksi, jatkettiin kaarien ja helmojen kittailua joiden ohella tuli myös puskureita hieman työstettyä. Kaarissa oli se ongelma, että ne eivät olleet aivan suoran ja tasaiset joten niitä joutu hiomaan ja kittaamaan jonkun verran että sai helmoista suorat sekä sivuista että päältä. Siinä samassa kaarista tehtiin halutunlaiset, eli hieman "kulmikkaammat", kuvat puhukoon puolestaan.
Siinä oikeastaan mitä on viimeiset pari viikonloppua tullut tehtyä ja saatu aikaiseksi. Hidastahan tuo kittaaminen ja hiominen on, mutta tämä on luultavasti kuitenkin se pisin ja tärkein vaihe, joka vaikuttaa mielettömästi lopputulokseen, joten parasta tehdä se siis kunnolla
Tässä vielä muutama kuva kuinka paljon kittiä ja hionta laikkoja on tässä viimeisten muutaman viikonlopun aikana.
Lyhyen tauon jälkeen ollaan takaisin täällä, kirjoittelu ja kuvien päivittely jäi hieman jälkeen elämässä sattuneista syistä, mutta tässä jälleen päivitystä missä mennään tällä hetkellä.
Eli moottorihan tuli tuossa about kuukausi sitten jonka kävin hakemassa peräkärryillä, lavan kokonaispaino ilman nesteitä oli n. 130kg.
Mukaan tuli tietysti koko johtosarja kaikkine himmeleineen, tietysti sitten jotain jäi puuttumaan mikä ei ollut yllättävää. Ensinnäkin koko johtosarjahan oli RHD autosta, joten joitakin oiuhoja joudutaan nyt jatkamaan, ei onneksi suinkaan kaikkia, mutta kolvattaa riittää kuitenkin. Nyt on tilauksessa ja kohta tulossa Z20LET sopivat vetoakselit, jarrut, vaihdevivusto (kun nykyinen ei käy), uusi kaasupoljin ja mekanismi (nykyinen ei tietysti käynyt kun uudessa kaasu toimii elektronisesti), jäähdytin tupla flekteillä ja ABS sensori joka on vaihdekepin taakse asennettu mötikkä, uudfet piuhat kun eivät käyneet nykyiseen sensoriin niin sekin meni vaihtoon. Alla kuvia kun alatukivarret sai pientä pintakäsittelyä, samalla tietysti pallonivelet tuli vaihdettua uusiin.
Sisusta räjäytettiin lopullisesti ottamalla kojelauta irti jonka jälkeen johtosarja vedettiin ulos.
Sitten mentiinkin vanhan moottorin kimppuun, kaikki irroitettiin moottorista ja auton rungosta ja moottori nostettiin ulos autosta.
Rest in peace vanha nuhapumppu, sen aika päättyi siihen. Jonkin verran irtosi taas kaikenlaista romua Opelista. Konehuone on lähes kokonaan tyhjä, pieni puhdistus ja rasvojen poisto sekä paikkojen teippaus ja suojaus niin konehuone on valmis maalattavaksi.
Noin, puhdasta on, ei muuta kuin perkeleesti teippiä ja maskeerausmuovia niin konehuone on valmis maalattavaksi, alla muutama kuva kun autoon maalattiin pohjaväri ja sen päälle varsinainen väri.
Tämän jälkeen muutama kerros lakkaa johon oli sekoitettu pieni yllätys, äkyy parhaiten kolmannessa kuvassa joka otettu hieman lähempää. Lakkaa kun jäi hieman yli niin alatukivarret jotka ovat mustat lakattiin lopulla lakalla, samoten tuo iso U muotoinen palkki joka näkyy konehuoneen pohjassa joka oli aiemmin myös maalattu matta mustaksi. Autosta kun on tulossa musta/valkoinen, nähtiin miten tuo lakkaefekti näkyy mustassa.
Elikkä valossa tietystä kulmasta katsottuna näkyy pieni vivahde siniseen värisävyyn. Mustat osat muuttuivat tumman sinisen sinertäviksi valossa, joten kun autoa aletaan maalaamaan tullaan luultavasti laittamaan mustaan hieman vähemmän tuota hilettä tai ainakin pienempi kerros, efektin pitää kuitenkin säilyä yhtenäisenä valkoisen ja mustan osalta.
Nyt kun johdot ja muut osat olivat poissa tieltä, saatiin autoa vaimennettua lisää ja paremmin mm. lattia ja tulipelti. Tämän jälkeen hyökkäsimme uuden johtosarjan kimppuun joka niputitettiin tiiviiksi keltaisella teipillä sitä mukaan kun johdot oli selvitetty. Osa johdoista ja liittimistä löysivät paikkansa heti ja osa pienen selvittelyn jälkeen, pitänee ilmeisesti tässä mahdollisimman pian hommata se turbo astrojen purku/kasaus kirja josta näkyisi nuo sähkökaaviot. Nyt kun kyseessä oli RHD auton johtosarjasta, useampi johto joudutaan jatkamaan tarpeeksi pitkiksi jotta liitin/muut osat saadaan paikoilleen.
Lisää tulossa heti kun on jotain näytettävää! Korin viimeistely vie oman aikansa...
