Opel Omega 2.5 V6 -95
Lähetetty: 24 Marras 2009, 20:48
Laitetaan nyt tänne, kun kerran ei tuota voi oikein autoksikaan vielä kutsua...
Tollaiseen vaihdoin Astran. Kauppahetkellä pienten tutkimusten ja ajojen jälkeen oli jo selvää että laittoa jonkun verran. Mikä oli sitten täysin aliarvioitu
Ensimmäisenä oli listalla poistaa autosta ravistelu ja tärinä. Ensialkuun oletin siellä on huonot iskarit vaan pieleenhään sekin arvaus meni kuten arvata voi.
Edellinen omistaja oli korjaajalaatua: Tekee enemmän mielellään kuin hyvin.
No auto pukeilla ja purkamaan. Ensimmäisenä tuli vastaan "madallussarja" joka oli toteutettu rälläkällä ja Migillä. Edestä oli leikattu aika reilusti pois ja takaa oli ensin leikattu ja sitten hitsattu takaisin kasaan sen verran vinoon että auto madaltuu
Asiahan oli helposti korjattu. No sitten, muun alustan ja ohjausnivelien ja puslien kimppuun. Sieltäkin paljastui taas mukavia yllätyksiä. Etupään ohjausniveliä ja puslia oli laiteltu kiinni milläpä muulla kuin Migillä ja aivan päin helvettiä. Josta sitten loppujen lopuksi tuloksena oli rengasrikko noin 600 km päästä kotoa keskellä Pohjanmaata, vaan se on sitten toinen tarina.
Ja maalattuhan auto oli myöskin. Pinta oli sellainen että en edes voi sanoa sitä appelsiiniksi. Märkää kohtaa ei tuntunut maalipinnasta löytyvän. No se olikin sitten seuraavana edessä itsellä. Noin 50 tunnin vesihionnan jälkeen maalipinta näytti jo siltä että siihen voisi vetää uuden kerroksen maalia. Pohjatyöt tuli hyvin tehtyä joten pohjamaalin vetokin onnistui erittäin hyvin. Pintamaalia vetäessä sitten tulikin jo ruiskuun toimintahäiriötä joten valumia saatiin ihan kiitettävästi. Uudelleen hionnan jälkeen uutta kerrosta päälle ja siinä maalaamisen innossa tulikin sitten käytettyä kaikki maalit mitä oli. Ja tietenkin puskurit makasivat kotona ilman maalia...
Siitä päästään taas uuteen elämysrikkaaseen vaiheeseen tämän auton elämässä. Autosta tuli kuin Herbien kaksoisolento. Osoitti mieltään purkamalla akkuja,vilkuttelemalla erinäisiä valoja ja heittämällä varashälytintä päälle milloin missäkin tilanteessa. Ja taas saatiin tutkia. No autostahan oli tietysti poisteltu kaikennäköisiä polttimoita ja johtoja viritelty miten sattuu. Kaikki liitokset oli tietenkin tuttua ja turvallista myttyliitosta. Jotka oli sitten tietenkin teipattu roudarilla täysin tukkoon. Ja herra tietää mitä löytyy kunhan saan purettua kojelaudan ja mittariston... Akun purkamista ei ole vieläkään osattu selittää/korjata. Purkaa jotain 1-2 ampeeria kokoajan. Mittaristossa on sellainen hauska efekti että kun laittaa pelkät lähivalot päälle ja rupeaa muuttamaan mittariston valaistusta himmentimellä, niin johan alkaa tapahtua. Viisarit heiluu miten miten sattuu yms. Joten uskoisin että siellä on ainakin jonkinlaista virtahävikkiä.
Sitten olikin jo kesä ohi ja alkoi yöt pakastua. Ja niin eräänä kauniina perjantaiaamuna kun auto ei taaskaan halunnut lähteä käyntiin.
Eikun laturi kiinni ja odottelemaan. Ja vihdoin oli tarpeeksi virtaa käynnistymiseen. Auto lähti käyntiin jonka jälkeen konehuoneesta rupesi tulemaan savua ja reilusti. Auto sammuksiin ja savun hälvettyä tutkimaan vahinkoja. Laturinremmihän se oli tullut kurkkailemaan kuka se siellä oikein kiusaa näin aamutuimaan. Ja eikun taas purkamaan autoa ja etsimään syyllistä. Vesipumppu oli juminut kiinni joten lähteehän se remmikin sitten aika helpolla irti sieltä. Ja sitten kauppaan taas ostamaan varaosia eli vesipumppua ja remmiä. Jonka jälkeen tuli kaverille mieleen että kokeilepa letkuja ovatko missä kunnossa? Ja tietenkin ne oli jäässä. Edellisen omistajan jäljiltä koneessa pelkät vedet sisällä jossa seassa vähän lantattua jäähdytysnestettä jota itse lisäsin. Niinhän se on tyhmästä päästä kärsii yleensä auto. No kuitenkin autoon kaikki hilut takaisin kiinni lisäämään jäähdytysnestettä, jotka tulikin sitten samantien yläkerrasta pihalle. Siinä vaiheessa rupesi jo keittämään itsellä niin paljon että auto olikin konevaurioisena myynnissä tuota pikaa. Sitten viikon päästä sain eräänä aamuna virtaa sen verran että arvelin ruveta purkamaan konetta. Mikä olikin hyvä, koska syyllinen löytyi suhteellisen nopeasti: Termostaatti oli jään edessä haljennut kappaleiksi. Termari ostetaan ja sitä vaihtamaan. Siinä menikin sitten noin 8 tuntia, kun sehän ei ole mikään helppo operaatio kuten varmaan jotkut jo tietää.
Siinäpä sitä sitten taitaa ollakin jo liikaakin tekstiä. Joten siirrytään sitten kuviin.
Tollaiseen vaihdoin Astran. Kauppahetkellä pienten tutkimusten ja ajojen jälkeen oli jo selvää että laittoa jonkun verran. Mikä oli sitten täysin aliarvioitu
Ensimmäisenä oli listalla poistaa autosta ravistelu ja tärinä. Ensialkuun oletin siellä on huonot iskarit vaan pieleenhään sekin arvaus meni kuten arvata voi.
Edellinen omistaja oli korjaajalaatua: Tekee enemmän mielellään kuin hyvin.
No auto pukeilla ja purkamaan. Ensimmäisenä tuli vastaan "madallussarja" joka oli toteutettu rälläkällä ja Migillä. Edestä oli leikattu aika reilusti pois ja takaa oli ensin leikattu ja sitten hitsattu takaisin kasaan sen verran vinoon että auto madaltuu
Asiahan oli helposti korjattu. No sitten, muun alustan ja ohjausnivelien ja puslien kimppuun. Sieltäkin paljastui taas mukavia yllätyksiä. Etupään ohjausniveliä ja puslia oli laiteltu kiinni milläpä muulla kuin Migillä ja aivan päin helvettiä. Josta sitten loppujen lopuksi tuloksena oli rengasrikko noin 600 km päästä kotoa keskellä Pohjanmaata, vaan se on sitten toinen tarina.
Ja maalattuhan auto oli myöskin. Pinta oli sellainen että en edes voi sanoa sitä appelsiiniksi. Märkää kohtaa ei tuntunut maalipinnasta löytyvän. No se olikin sitten seuraavana edessä itsellä. Noin 50 tunnin vesihionnan jälkeen maalipinta näytti jo siltä että siihen voisi vetää uuden kerroksen maalia. Pohjatyöt tuli hyvin tehtyä joten pohjamaalin vetokin onnistui erittäin hyvin. Pintamaalia vetäessä sitten tulikin jo ruiskuun toimintahäiriötä joten valumia saatiin ihan kiitettävästi. Uudelleen hionnan jälkeen uutta kerrosta päälle ja siinä maalaamisen innossa tulikin sitten käytettyä kaikki maalit mitä oli. Ja tietenkin puskurit makasivat kotona ilman maalia...
Siitä päästään taas uuteen elämysrikkaaseen vaiheeseen tämän auton elämässä. Autosta tuli kuin Herbien kaksoisolento. Osoitti mieltään purkamalla akkuja,vilkuttelemalla erinäisiä valoja ja heittämällä varashälytintä päälle milloin missäkin tilanteessa. Ja taas saatiin tutkia. No autostahan oli tietysti poisteltu kaikennäköisiä polttimoita ja johtoja viritelty miten sattuu. Kaikki liitokset oli tietenkin tuttua ja turvallista myttyliitosta. Jotka oli sitten tietenkin teipattu roudarilla täysin tukkoon. Ja herra tietää mitä löytyy kunhan saan purettua kojelaudan ja mittariston... Akun purkamista ei ole vieläkään osattu selittää/korjata. Purkaa jotain 1-2 ampeeria kokoajan. Mittaristossa on sellainen hauska efekti että kun laittaa pelkät lähivalot päälle ja rupeaa muuttamaan mittariston valaistusta himmentimellä, niin johan alkaa tapahtua. Viisarit heiluu miten miten sattuu yms. Joten uskoisin että siellä on ainakin jonkinlaista virtahävikkiä.
Sitten olikin jo kesä ohi ja alkoi yöt pakastua. Ja niin eräänä kauniina perjantaiaamuna kun auto ei taaskaan halunnut lähteä käyntiin.
Eikun laturi kiinni ja odottelemaan. Ja vihdoin oli tarpeeksi virtaa käynnistymiseen. Auto lähti käyntiin jonka jälkeen konehuoneesta rupesi tulemaan savua ja reilusti. Auto sammuksiin ja savun hälvettyä tutkimaan vahinkoja. Laturinremmihän se oli tullut kurkkailemaan kuka se siellä oikein kiusaa näin aamutuimaan. Ja eikun taas purkamaan autoa ja etsimään syyllistä. Vesipumppu oli juminut kiinni joten lähteehän se remmikin sitten aika helpolla irti sieltä. Ja sitten kauppaan taas ostamaan varaosia eli vesipumppua ja remmiä. Jonka jälkeen tuli kaverille mieleen että kokeilepa letkuja ovatko missä kunnossa? Ja tietenkin ne oli jäässä. Edellisen omistajan jäljiltä koneessa pelkät vedet sisällä jossa seassa vähän lantattua jäähdytysnestettä jota itse lisäsin. Niinhän se on tyhmästä päästä kärsii yleensä auto. No kuitenkin autoon kaikki hilut takaisin kiinni lisäämään jäähdytysnestettä, jotka tulikin sitten samantien yläkerrasta pihalle. Siinä vaiheessa rupesi jo keittämään itsellä niin paljon että auto olikin konevaurioisena myynnissä tuota pikaa. Sitten viikon päästä sain eräänä aamuna virtaa sen verran että arvelin ruveta purkamaan konetta. Mikä olikin hyvä, koska syyllinen löytyi suhteellisen nopeasti: Termostaatti oli jään edessä haljennut kappaleiksi. Termari ostetaan ja sitä vaihtamaan. Siinä menikin sitten noin 8 tuntia, kun sehän ei ole mikään helppo operaatio kuten varmaan jotkut jo tietää.
Siinäpä sitä sitten taitaa ollakin jo liikaakin tekstiä. Joten siirrytään sitten kuviin.
kai nää laitat molemmat pyyhkijät? 
