Miksi juuri Opel?

[apukuski]

Sattu kohdalle. Käytössä olleesta perhekuljetin Chrysler voyagerista kosahti loota ja sen remontoimiseen nyt kuluu tovi jos toinenkin. Jotakin piti saada tilalle. Kriiteerinä riittävästi tilaa. mielellään siis farmari, ranskalaiset ja japsit on iso EI EI. Vaihtoehtoja jäi oikeestaan mondeo ja omega. Omega vähän karsastutti edellisen kokemuksen perusteella. Mutta kyllä tää silti kovin mukava auto on, ja ennen kaikkea takavetonen. Kaiken korjaaminen kun on takavetosessa helpompaa.

[Rocla]

Pikkupoikana kun olin niin ukilla ja sedällä oli muutama Kadett c, jotenkin ne tuntuivat huomattavasti paremmilta autoilta kuin isäni Fiat 127, puhumattakaan isäni seuraavista hankinnoista, Ladoista.

[Masi]

Hinta ja laatu kohtaa Insigniassa!

Saabina samaa autoa (kosmeettisia eroja) myös katselin, mutta olisi pitänyt maksaa n. 14000 euroa enemmän - ei ihme, että meni Saab konkurssiin.

[pinkki2]

faijan akadetilla tuli ekat ajot harjoteltuu ja omega vei miehen mennessää vaiik japseil on tullu ajeltuu silti omegan kyydis on sitä jotain

[Rocla]

Pikkupoikana kun olin niin ukilla ja sedällä oli muutama Kadett c, jotenkin ne tuntuivat huomattavasti paremmilta autoilta kuin isäni Fiat 127, puhumattakaan isäni seuraavista hankinnoista, Ladoista.

Ja toki viimeinen niitti arkkuun vuonna 1995 oli näiden autojen bongaaminen tositoimissa, jenkkicruisingien varjoissa.





Jostain syystä sytyttivät nuorenmiehen mielen paljon paremmin kuin linttavalianttejen jarrulla sudittelut yhdella nakilla...

Tätä aiemmin pidin suoraa kutosta vitsinä, mutta noiden Opeleiden karjahdellessa oli tuleva tie valittu.

Tosin tähän päivään mennessä en ole Opelin 6 sylinteristä vielä omistanut Toista saksalaista kylläkin.

[janne___]

Faija joskus vastas ku kysyin saman kysymyksen, et "mä saan töissä asiakkaitten autoja korjailla ihan tarpeeks nii en omaa autoo enää vapaa-ajalla jaksa korjailla.." Ja niihä se oli et toissa talvena faijan ascona oli työporukan autoista ainoo joka ei jättäny kertaakaan tielle. Nää tallikavereitten uudet volvot ja mersut sensijaan.. Ja näinhä tää "sairaus" sit muhunki tarttu

[Nizuxiini]

Näitä on mukawa korjailla aina. Ei kuole tylsyyteen. Tuli tossa mielee, että itellä ei oo ollu yhtään 4koneista B-omegaa. A-omegoita oli yks vajaa viikon 4koneella. Se riitti. =)

[sepse]

Ostin
Parhaan
Elän
Leveästi

Tämä on elämäntapa
Seppo

[harri]

Isäukolla ollut lähes kaikki autot Opeleita, Rekordeista ja C Kadettista lähtien, itselläkin kuudes Ooppeli menossa (Insignia), jokin näissä vain kiehtoo, upeita pelejä olleet kaikki.

[juhaeino]

Kaipa tässä voi kertoa oman kadetin tarinan kun kerran rekisteröidyin

Tossa parivuotta sitten tuli vaan tutun kanssa puhe että kiinnostais noi autonrassailuhommat ihan harjotuksen vuoksi. Tarjosi sitten minulle että tossa ois tommonen kadetti jossa olisi mm hitsattavaa vähäsen ja jarrupalat vaihettava ym. Innostuin sitten kadetista ja sain tallipaikan jossa laitella. Pikkuhiljaa sitä sitten rassailin. Etuvalot piti irrottaa hitsausta varten ja joitain lokarin muoveja. Pohjassa pari paikkaa jotka jo hitsailtu kuntoon. Muuten kyllä helmat ja pohja tosi hyvät. Pääsin sitten siihen pisteeseen että auto on kunnossa ja pääsin katsastukseen ja siellä löytyi vain pieni murtuma taka akselissa. siitä selviää hitsaamalla. Muuten sanoi kyllä että hyvin säilyny yksilö ikäsekseen. ja Voi olla alle 200tkm ajettu (50 Tkm mittarissa). vielä se hitsaus ja sit pitäs päättää mitä teen sille. Toisaalta olen kyllä haaveillut jostain vanhasta Mersusta tai Volvosta koska ne kestää ja ovat muutenkin vankkoja autoja, mutta en tiedä raaskiiko tosta kadetista ruopia kun on eka auto ja niin hyvä kuntonen. vielä on aikaa mietiskellä

[juhaeino]

Kaipa tässä voi kertoa oman kadetin tarinan kun kerran rekisteröidyin

Tossa parivuotta sitten tuli vaan tutun kanssa puhe että kiinnostais noi autonrassailuhommat ihan harjotuksen vuoksi. Tarjosi sitten minulle että tossa ois tommonen kadetti jossa olisi mm hitsattavaa vähäsen ja jarrupalat vaihettava ym. Innostuin sitten kadetista ja sain tallipaikan jossa laitella. Pikkuhiljaa sitä sitten rassailin. Etuvalot piti irrottaa hitsausta varten ja joitain lokarin muoveja. Pohjassa pari paikkaa jotka jo hitsailtu kuntoon. Muuten kyllä helmat ja pohja tosi hyvät. Pääsin sitten siihen pisteeseen että auto on kunnossa ja pääsin katsastukseen ja siellä löytyi vain pieni murtuma taka akselissa. siitä selviää hitsaamalla. Muuten sanoi kyllä että hyvin säilyny yksilö ikäsekseen. ja Voi olla alle 200tkm ajettu (50 Tkm mittarissa). vielä se hitsaus ja sit pitäs päättää mitä teen sille. Toisaalta olen kyllä haaveillut jostain vanhasta Mersusta tai Volvosta koska ne kestää ja ovat muutenkin vankkoja autoja, mutta en tiedä raaskiiko tosta kadetista ruopia kun on eka auto ja niin hyvä kuntonen. vielä on aikaa mietiskellä

Edit ei ruopia vaan luopua hyvii ajatuksii mulla

[Opel2Opel]

No niin tuli ajettua aluksi Ford-merkkisillä ajoneuvoilla vuodesta 1995 vuoteen 2013. Fordeissa ei ollut mitään moitittavaa, mutta kun muutos on mahdollisuus, niin sitten hankin Volvon mallia S60. Sillä ajelin lähes vuoden, mutta totesin, ettei tavallisella eläväisellä ole varaa olla ko. merkin kuljettajan/omistajan penkillä. Huiman kalliita vikoja tuli korjautettua. Realiteettien iskiessä vasten kasvoja istuuduin hetkeksi ja totesin vaihtoehtojen olevan vähissä. Koska vaimollani on ollut Opel-merkkisiä AUTOJA, niin päätin itsekin sitten sellaisen laittaa. Vuosimallia 2004 Astra, Hatch back, 1,6 litranen bensapannu + joitakin herkkuja. No ei alkanut yhteinen taival OPELin kanssa ihan suunnitellusti. Kaupanteon päätteeksi pasahti mittaristoon moottorin elektroniikan häiriövalo palamaan ja kyytipojaksi vielä pakokaasujärjestelmän häiriövalo. Onneksi auto tuli ostettua totuttuun tapaan autoliikkeestä, joka lupautui maksamaan kaikki kulut, olisi vika sitten mikä tahansa. Vaikka em. vika löi päälle kuin yleinen syyttäjä, niin se ei lannistanut luottamustani OPELiin. Lahden Länsi-Auto tutki Astrani ja totesi, että moottorinohjausboksi ja "puolapaketti" oli kärähtänyt. AUTO korjattiin. Kokonaishinta 1500€, mutta onneksi ei mennyt omasta ja ohuesta lompakosta.

Mikä sitten OPELissa on sitten niin erityisen hyvää:
- Saksalaista laatua
- Hankintahinta kohtuullinen
- Halvat varaosat
- Halvat huoltohinnat
- Ystävällinen ja asiantunteva asiakas- ja huoltopalvelu (ainakin Lahden Länsi-Autossa)
- Suhteellisen yksinkertainen tekniikka, jolle voi tehdä itse paljon. Ei tarvitse mitään HiTech-työkaluja.

Kyllä se niin on, että saksalainen se autot tekee.
Takavetoisena kun vielä saisi näitä nyky OPELeitakin, niin olisi kaikki palikat kohdallaan.

[TURBO-URBO]

Sen takija itse ajan oopelia ku se on aina mua palavelut ja ei ole välille jätänyt ku omien töppien takia ja oopeliin ku oopeliin on halavat vara osat/ vakutukset ja oopeleitta on heleppo hifistellä etenki A vectraa jos haluaa ja helepo viritellä siinä on minun näkemys oopeleistta

[koistiko]

Taitaa olla sukuvika. Isälläni on kahdeksas Opel ajossa tällä hetkellä, siskoni taloudessa on Astra ja Vectra, isäni veljellä on toisena autona Astra, isäni veljen tyttären perheellä on Astra (ja toisellakin tyttärellä oli Astra, mutta myi pois, kun ei autoa loppupeleissä tarvinnut) ja itselläni on Astra. Eikä ole näiden kanssa ollut mitään vakavia ongelmia.

[sellisti]

Kaipa se on se että merkistä on niin paljon enemmän hyviä kuin huonoja kokemuksia ettei tunnu tarpeelliselta ruveta vaihtamaan.

Eka ooppeli tuli tosin valikoitua ihan sattumalta. Oli 2003 syksy, oltiin vaimon kanssa muutettu just ekaan omaan kämppään vähän kauemmas keskustasta ja vaimo oli 7. kuulla raskaana joten auton tarve siinä vaiheessa alkoi olla ilmeinen. Taloudellinen tilannekin oli ihan ok, joten mentiin käytettyjen autojen kauppaan tarkoituksena ihan vaan katsella valikoimaa. Siellä sitten seisoi oikein siistinnäköinen punainen Astra Wagon vm. 1998, säntillisesti täytetty huoltokirja ja hintakin budjetin rajoissa. Koeajolla käytiin ja todettiin että eiköhän se ole tässä. Farmari oli kyllä mielessä muutenkin, kun isohkoja soittimia pitää roudata. Vaihtoehtoina liikkeessä olis ollu mm. Ford Mondeo mutta se oli turhan iso ja kallis (tais olla vähän uudempi) meidän tarpeeseen. Niin lähti Astra meidän matkaan.

Uuteen Opeliin (Astra Caravan) tuli päivitettyä 2006, kun vanhassa alkoi olla pikkuvikoja ja ajateltiin että lapsen kanssa se uusi on turvallisempikin. Sillä ajeltiin viisi vuotta, kunnes uusi Astra Sports Tourer (2011) alkoi hivellä silmää sen verran että vaihdettava oli, kun rahatilanne sen salli. Sillä on ajeltu tähän asti, ja ajellaan ensi heinäkuuhun jolloin alle vaihtuu uusi Zafira Tourer. Tätä valintaa tehdessä tuli itse asiassa vertailtua paljon enemmän eri merkkejä kuin tähän asti, ja loppusuoralle asti Toyota Verso taisteli aika tasaväkisesti paalupaikasta. Isommat tilat, mukavampi ajettavuus ja pikkuisen edullisempi hinta lopulta painoivat vaakakupin vanhan tutun merkin puolelle.

Kyllähän niitä vääräleukoja riittää, jotka kuullessaan Opel-hankinnasta heittävät ilmoille iänikuiset "Otettava Pois Euroopan Liikenteestä", "Onnellisen Pojan Ensi Lelu", "Olen Paska Enkä Liiku" -vitsipläjäykset. Mutta jos joku haluaa ajella kalliimmalla niin ei se ole multa pois, omaan tarpeeseen Opel on toistaiseksi ollut riittävän laadukas ja hintaluokan puolesta sopiva valinta.