Opel Club Finland (OCF)

Täälläpäinkin yksi samantapanen konstruktio tuplakaasareilla tekeillä C Kadettiin, sytkän kanssa vaan taisi olla pähkäilynalaisena että olisiko saanut jonkun yksinkertaisen kammenanturilla pelaavan järjestelmän hankittua (ei megaa vaan jotakin vieläkin simppelimpää).

Eikallahan oli siinä XE:ssä pakonokan pulttiin viritelty se jakaja:
http://opelclubfinland.fi/viewtopic.php ... 0#p2029102

omega16T kirjoitti: Sorvautin kaverilla tangosta sellaisen kappaleen joka oli kuin nokka-akseli siitä kohtaa jota vasten jakaja tulee, mutta siihen tehtiin myös urat kiintoavainta varten sekä kierteet toiseen päähän koska se sama kappale toimi myös nokkapyörän kiristyspulttina. Sitten tein teräksestä adapterin joka kiinnittyi jakokopan kiinnityksiin sekä yhden ylävesiletkun lähdön kiinnityspultin alle.

Sen jälkeen jakaja kävi paikalleen ja pyörimissuunta tosiaan vaihtui. Tulpanjohdot halusin kulkemaan edelleen sen tulppasuojan alla joten hioin lamellilaikalla siitä lyhyemmän sakararan ja venakopan välistä tavaraa pois jotta ne mahtuivat kulkemaan siitä. Pari pisintä johtoa pystyi käyttämään alkuperäisistä mutta koska en löytänyt pitempiä valmiina, niin tein ne itse purkamalla alkuperäisistä johdoista päät irti, sulatin niihin tinaa ja tökkäsin jotkut teräsjohdot sinne sulaan tinaan. Mittasin sen jälkeen vastuksen ja se oli sama kuin alkuperäisissä.

Ja tuossa kuva siitä "pultista"
Ja tuossa itse jakaja


Toki, tämähän ei nyt ollut sillä keskipakojakajalla...

Juuri tuollainen on mietinnässä. Joko suoraan nokan päästä tai teollisuushammashihnalla kannen sivuun.

Megaa en halua. En jaksa läppärin kanssa taistella. 18E jakaja toimii heti kun sen laittaa kiinni.
Tai jos on olemassa sämä:n kuvailema yltiöyksinkertainen piiri joka lukee esim nokkapyörää tai kampuraa ja työntä siten hukkakipinää. Ja jonkinlainen kierroslukuun perustuva ennakkokäyrä ohjelmoituna.

Nyt ois kansi laitettuna on tullut kilometrejäkin jo varmaan tuhat ajettua, kyllähän se tuntuis toimivan. Ois pari kysymystä polttoainepuolesta. Pystyiskö etanolia ajattelemaan polttoaineeksi nyt kuin puristuspaineet on siellä 17bar hujakoilla? Millaisia suuttimia ja moottorinohjausta suositellaan? Tai jos jatkan 98:llä ajelua niin pitäisikö jotenkin polttoainettakin saada menemään suuttimista enemmän? Huomasin että polttoaineenpaineen nosto 3,2bar->3,8bar paransi menohaluja. Ongelmana on vaan ettei vakio bensapumppu taida jaksaa enempää tuottaa, paineensäätimen mittaria seuratessa se ei oikeastaan enään kierroksilla rikasta, sieltä 3,8->3,9-4 bar kierroksilla. Vedossa ei tietenkään pääse näkemään, voihan se olla että silloin nousee kierroksilla yli 4bar, alipaineen kun kellosta irroittaa näyttää 4,5bar mutta todella hitaasti nostaa paineen, kuin ei riittäisi tuotto. Millaista pumppua tarvitsen jos lähden sitä vaihtelemaan? bosch 044 tai joku 250l/h 6bar pumppua? Laitettua autossa: kairattu kansi ja nokat c18xe, kaasulappä avarrettu, peltisarja/putkisto, ilmanotto, etuveto xev vauhtis.

haarold hirmuinen kirjoitti:Pystyiskö etanolia ajattelemaan polttoaineeksi nyt kuin puristuspaineet on siellä 17bar hujakoilla?

Kyllä voi.

haarold hirmuinen kirjoitti:Millaisia suuttimia ja moottorinohjausta suositellaan?

Riittävän suuria suuttimia ja säädettävää moottorinohjausta, jos orggis motronikkia ei voi säätää. 350cc suuttimet riittää sinne reilusti yli kahteensataan ja ei maksa mitään.

haarold hirmuinen kirjoitti:jos jatkan 98:llä ajelua niin pitäisikö jotenkin polttoainettakin saada menemään suuttimista enemmän?

Mitä laajakaistalambda kertoo seossuhteesta? Tarviiko sinne lisää kakkua?

haarold hirmuinen kirjoitti:Millaista pumppua tarvitsen jos lähden sitä vaihtelemaan?

AEM 320LPH E85 tarkoitettu pumppu menee pikkuranetuksella suht ookoosti Omegan tankkiin. Maksaa jotain 126e kotiin kannettuna. Bilsun ~40e pumppukin rokkais varmaan ihan riittävästi ja menis varmaan kohtuu vaivalla sinne orggispömpeliin. Niitä on laitettu mm. 9-5 Saabeihin ts. riittää Omegaan vaikka miten hyvin.

Mä vähän ajattelin sitä bilteman pumppua, en kehdannut ääneen vaan täällä huudella Seos mittaria mulla ei ole eli siitä varmaan täytyy aloittaa koko homma. Kaverilla oli jotain laatikkoja joissa ledejä menee käyrässä, ainakin se ylisti semmosta, sopiiko se mulle tohon? Mä en muista millä nimellä sitä purkkia mainosti f.m.i ? käsitin ettei ole laajakaista mutta tarviiko ollakkaan? Kiitos vastauksesta.

Kun ei muutakaan tekemistä tässä ollut niin arvelin raapustella muistiin menneen kesän selkkauksia

Eli entisestä Kadettista kun edellinen kone levisi piti tilalle jotakin saada, kaimalla oli sopivasti XEV vapautumassa omastaan.

Lähtökohtana perus vanhemman mallin XEV Calibrasta johon oli vaihdettu C18XE nokat ja kansi josta oli kanavia uusiksi katseltu.

Suunnitelma 1 oli tehdä läppärungoilla.


Läppiksiksi tuli GSXR 750 vermeet, XEV vakio suuttimet, NE bensakisko. Imusarjan laippa tuli sopivasti vastaan ja siihen tuli hitsailtua sopivaa rautaa jatkeeksi.


Peltisarja tuli myös itse väänneltyä, putkien pituudet oli XE sarjaa mukaileviea hatusta temmattuja (vaikkakin yhtä pitkiä) ja paksuudet XE sarjan vastaavia hieman paksumpia.

Megaruutta ohjasi koko pakettia, VAG hukkakipinä sytkällä (alkuun läppisten takia, myöhemmin sen takia että mega oli jo valmiiksi kiinni kopassa ). Vauhtipyöränä oli NE koneen littanapyörä jota oli vielä kevennetty ja sorvattu tilaa C20LET kytkinlevylle, XE asetelmalla.

Tyhjäkäynnin ja osakaasun kanssa oli ongelmia koska tuo pienen suunnittelumokan takia läppistenteline veti koko pakettia hieman kieroon keskeltä kun sen kiristi = synkkaus ei onnistunut. 40km matka tuolla tuli tehtyä silloin kun se pelasi parhaiten ja kyllä siinä tuntui ihan kivasti sitä tehoa olevan ylärekisterissä. Hyvin pienellä fiksillähän tuo olisi kuntoon tullut loppuenlopuksi jos olisi aikaa ollut paremmin.

Koska kiire leimalle oli kova, tuli otettu suunnitelma 2 äkkiä käyttöön. Eli vakiolla kiinteällä imusarjalla, tarkoitus oli palata aiempaan suunnitelmaan myöhemmin.

Tämmöisenä tulikin ajeltua n.1-2tkm ongelmitta. Arvelin kuitenkin loppukesästä että paras olisi käyttää säädössä, jotta saisi varmuuden toiminnasta ja bensankulutuksenkin hierottua kuntoon vaikka ei tuo nyt ihmeitä syönyt muutenkaan. Tietysti myös tehot kiinnosti tietää. Mitään nakutusta en omaan korvaan kuullut nakuluurit päässä ajellessa ja tuli muutenkin hieman rikkaalle säädettyä laajakaistalambdaa tulkiten. Sillä tuolla tulikin ajeltua useampi kilometri ennen kuin penkkiin tuli vietyä kun se vaan tuntui toimivan melko hyvin.


Ensinmäinen dynoveto ilman säätöä antoi omasta mielestä ihan hyvät lähtölukemat (160hp ja 208nm, haaleammat käppyrät paperissa).
Tulppien lämpöarvo ei tosin ollut kohdillaan vaan piti vaihtaa c20let tulpat tilalle. Myös ennakoita piti hieman laskea varmuudenvuoksi koska mentiin siinä rajoilla pidemmissä vedoissa.

Konetta saatiin säädettyä useampi tunti, mutta lopullista testivetoa tehdessä (dynolapun tulokset) jotakin tapahtui ja ykkösen kangenlaakerit alkoi kolkattelemaan. Epäilys on että VR anturin muunninpiiri olisi häriön aiheuttanut johtuen liian pienestä vastuksesta (voi aiheuttaa satunnaista katkoa tuolla korkeammilla kiekoilla missä kone "töksähti" ja alkoi laakeri ääntämään), tai sitten tunnit tulivat vain alakerralla täyteen. Ajamalla kuitenkin pääsi vielä kotiin kun ei ihan rikki ajettu. Vaan ei ihan äkkiä ole v*ttumaisempaa reissua ollut ajettavana kun sai miettiä päivän tapahtumia ja kestääkö auto sen reilut 100km kotiin asti

Tässä vaiheessa loppui auton omistus minun osalta kun lähti samaan syssyyn tallipaikkakin alta, uusilla laakereilla auto kulkikin taas mallikkaasti uudella omistajalla.

Summasummarum.
Kyllä tuosta koneesta saa ihan kohtuullisesti hönkyä eikä puhuta vielä kovin kalliista moottorista ja en epäile etteikö tuosta lisääkin saisi.
XE toki tuottaa vakiona melko hyvin voimaa, mutta hinta nuissa monesti pompsahtanut jo pelkällä kannellakin.
Luonteeltaan tuo vakio imusarjalla on melko tasaisen väännökäs, mutta läppiksillä tapahtuu persdynolla jotakin myös siellä yläkierroksilla.
Aiempaan vakioon XE:hen nähden tämä kyllä oli ainakin omaan makuun miellyttävämmän tuntuinen ajettava, eikä esim alkuperäisessä kopassaan (vakio ecu, 98:lla ja vakio b-paineet) jäänyt punaraitaiselle Calibrallekkaan

haarold hirmuinen kirjoitti:Mä vähän ajattelin sitä bilteman pumppua, en kehdannut ääneen vaan täällä huudella Seos mittaria mulla ei ole eli siitä varmaan täytyy aloittaa koko homma. Kaverilla oli jotain laatikkoja joissa ledejä menee käyrässä, ainakin se ylisti semmosta, sopiiko se mulle tohon? Mä en muista millä nimellä sitä purkkia mainosti f.m.i ? käsitin ettei ole laajakaista mutta tarviiko ollakkaan? Kiitos vastauksesta.

Plaah. Ne ledipaskat maksaa kuitenkin jotain ~70e? Sillä sitten näkee, että kone käy ehkä jonkun verran laihalla tai ehkä jossain määrin rikkaalla. Tuon turhanpäiväisen arpalaitteen jälkeen voikin sitten ostaa oikean laajakaistalambdan jonka saa 200 eurolla. Sillä oikealla laajakaistalla näkee kuinka paljon kone käy laihalla tai rikkaalla. Sitä voi siis oikeasti käyttää säätämiseen.

Noi lediviritykset oli varmaan kovia pelejä sillon 90-luvulla, kun ei ollut vaihtoehtoja. Tänä päivänä on oikeasti parempiakin vaihtoehtoja ja ne ei maksa paljoa.

Itellä tästä edellinen versio käytössä. Ihan pätevä laite ja saa muutakin kiinni samalle näytölle kuin tuon laajakaistan näyttämään seosta
http://shop.mamasan.fi/product/show/349 ... sta-lambda

Joo eihän se varmasti niin tarkka oo. Suuntaa antava Tommonen se on, boschin anturilla-> http://www.futurez.fi/fi/shop/mittarit- ... eosmittari

Sämä kirjoitti:Kun ei muutakaan tekemistä tässä ollut niin arvelin raapustella muistiin menneen kesän selkkauksia

Eli entisestä Kadettista kun edellinen kone levisi piti tilalle jotakin saada, kaimalla oli sopivasti XEV vapautumassa omastaan.

Lähtökohtana perus vanhemman mallin XEV Calibrasta johon oli vaihdettu C18XE nokat ja kansi josta oli kanavia uusiksi katseltu.

Suunnitelma 1 oli tehdä läppärungoilla.


Läppiksiksi tuli GSXR 750 vermeet, XEV vakio suuttimet, NE bensakisko. Imusarjan laippa tuli sopivasti vastaan ja siihen tuli hitsailtua sopivaa rautaa jatkeeksi.


Peltisarja tuli myös itse väänneltyä, putkien pituudet oli XE sarjaa mukaileviea hatusta temmattuja (vaikkakin yhtä pitkiä) ja paksuudet XE sarjan vastaavia hieman paksumpia.

Megaruutta ohjasi koko pakettia, VAG hukkakipinä sytkällä (alkuun läppisten takia, myöhemmin sen takia että mega oli jo valmiiksi kiinni kopassa ). Vauhtipyöränä oli NE koneen littanapyörä jota oli vielä kevennetty ja sorvattu tilaa C20LET kytkinlevylle, XE asetelmalla.

Tyhjäkäynnin ja osakaasun kanssa oli ongelmia koska tuo pienen suunnittelumokan takia läppistenteline veti koko pakettia hieman kieroon keskeltä kun sen kiristi = synkkaus ei onnistunut. 40km matka tuolla tuli tehtyä silloin kun se pelasi parhaiten ja kyllä siinä tuntui ihan kivasti sitä tehoa olevan ylärekisterissä. Hyvin pienellä fiksillähän tuo olisi kuntoon tullut loppuenlopuksi jos olisi aikaa ollut paremmin.

Koska kiire leimalle oli kova, tuli otettu suunnitelma 2 äkkiä käyttöön. Eli vakiolla kiinteällä imusarjalla, tarkoitus oli palata aiempaan suunnitelmaan myöhemmin.

Tämmöisenä tulikin ajeltua n.1-2tkm ongelmitta. Arvelin kuitenkin loppukesästä että paras olisi käyttää säädössä, jotta saisi varmuuden toiminnasta ja bensankulutuksenkin hierottua kuntoon vaikka ei tuo nyt ihmeitä syönyt muutenkaan. Tietysti myös tehot kiinnosti tietää. Mitään nakutusta en omaan korvaan kuullut nakuluurit päässä ajellessa ja tuli muutenkin hieman rikkaalle säädettyä laajakaistalambdaa tulkiten. Sillä tuolla tulikin ajeltua useampi kilometri ennen kuin penkkiin tuli vietyä kun se vaan tuntui toimivan melko hyvin.


Ensinmäinen dynoveto ilman säätöä antoi omasta mielestä ihan hyvät lähtölukemat (160hp ja 208nm, haaleammat käppyrät paperissa).
Tulppien lämpöarvo ei tosin ollut kohdillaan vaan piti vaihtaa c20let tulpat tilalle. Myös ennakoita piti hieman laskea varmuudenvuoksi koska mentiin siinä rajoilla pidemmissä vedoissa.

Konetta saatiin säädettyä useampi tunti, mutta lopullista testivetoa tehdessä (dynolapun tulokset) jotakin tapahtui ja ykkösen kangenlaakerit alkoi kolkattelemaan. Epäilys on että VR anturin muunninpiiri olisi häriön aiheuttanut johtuen liian pienestä vastuksesta (voi aiheuttaa satunnaista katkoa tuolla korkeammilla kiekoilla missä kone "töksähti" ja alkoi laakeri ääntämään), tai sitten tunnit tulivat vain alakerralla täyteen. Ajamalla kuitenkin pääsi vielä kotiin kun ei ihan rikki ajettu. Vaan ei ihan äkkiä ole v*ttumaisempaa reissua ollut ajettavana kun sai miettiä päivän tapahtumia ja kestääkö auto sen reilut 100km kotiin asti

Tässä vaiheessa loppui auton omistus minun osalta kun lähti samaan syssyyn tallipaikkakin alta, uusilla laakereilla auto kulkikin taas mallikkaasti uudella omistajalla.

Summasummarum.
Kyllä tuosta koneesta saa ihan kohtuullisesti hönkyä eikä puhuta vielä kovin kalliista moottorista ja en epäile etteikö tuosta lisääkin saisi.
XE toki tuottaa vakiona melko hyvin voimaa, mutta hinta nuissa monesti pompsahtanut jo pelkällä kannellakin.
Luonteeltaan tuo vakio imusarjalla on melko tasaisen väännökäs, mutta läppiksillä tapahtuu persdynolla jotakin myös siellä yläkierroksilla.
Aiempaan vakioon XE:hen nähden tämä kyllä oli ainakin omaan makuun miellyttävämmän tuntuinen ajettava, eikä esim alkuperäisessä kopassaan (vakio ecu, 98:lla ja vakio b-paineet) jäänyt punaraitaiselle Calibrallekkaan

Oliko sulla alakerta auki tässä projektissa vai siitä mikä oli lähdit tekemään? Täytyy ihan rehellisesti sanoa ettei mulla ole nyt mahdollisuutta tai rahoja panostaa tuon moottorin säätämiseen/tarkisteluun. Alakerta oli n-60tkm ajettu ylikoossa uusilla männillä laakereilla, kampiakseli tarkistettiin koneistamolla. Kansityöt tein itse, ensimmäinen viilaus tuli siinä samalla putsailin venttiilit, löin uudet ohjurikumit. Vanha ammattikoulun opettaja auttoi projektissa, sieltä muutamaa juhlamokkaa vastaan saatiin kahteen kanteen tasopinnan suoristus ja pesu.
Mä en ole ajatellut enään kovasti rahaa laittaa tähän projektiin, kokeilu mielenkiinnosta tän alunperin piti olla. Vaikka mulla ei siellä ole edes mitään uutta tai kovin kallista, on se silti tullut maksamaan rahaa ja työtä aika paljonkin. Etanoli polttoaineena ja se että auton seokset tietäisi olevan kohdillaan vielä kiinnostaa toteuttaa. Sitten täytyy vaan ajella ja seurailla toivoa että kestää. Tässä voi muuten käydä niinkin että saan 170hp omegan tehtyä 3000 24v omegan hinnalla

Ei varmaan koko viestiä ois tarvinnu lainata.

Tais päälle 300tkm olla alakerralla täynnä, alkuperäsillä laakereilla. Tuo oma konerikko aika varmasti johtu edellä mainitusta anturihäröstä.

Jos pitää nuukailla ja haluaa mutuilla seoksia niin mittaa vaikka yleismittarilla sitä lambdaa (googleta...)

Reilut 310tkm tais olla mittarissa kun tuo kone nostettiin pois calibran keulilta

Tuollanen bilteman pumppu on pari talvea lutkuttanu etanolia peltoautossa ja kesällä seisonu pitkiäki aikoja käyttämättä,eikä oo ollu ongelmia. Käytän sitä redlinen etanoli lisäainetta,auttanee vähän asiaa. Yhen talven ajoin C16SE moottorinohjauksella,koneena 2,0 kasiventtiili, 13,5 rutut, reilu nokka ym. ja 350cc suuttimet. Toimi se jollakin tavalla noillakin,huikkapensalla vaan piti käynnistää. Nyt on megaruutta ja penkitettiin 180 heppaa,pelaakin jo suht hyvin. Nuo 350cc suuttimet alkaa olla tapissaan ja paineet piti nostaa 4-4,5 bar,ettei mene laihalle. Vakio moottorinohjauksella tuskin saa etanolilla merkittävää säästöä ja tulee noita lieveilmiöitäkin. Ehkä 50/50 seoksella hyötyy jotain,mut sit ei passaa motarilla täysillä vetää.

Jep jep...

hukkis kirjoitti:Nyt on megaruutta ja penkitettiin 180 heppaa,pelaakin jo suht hyvin. Nuo 350cc suuttimet alkaa olla tapissaan ja paineet piti nostaa 4-4,5 bar,ettei mene laihalle.

Montako noita "350cc suuttimia" tuossa paketissa oikein on? Saabin turbokoneissa nuo taitaa riittää etanolilla 4bar bensanpaineella sinne 250hp kulmille. Ilmeisen raju 2.0-8v vaparipata. Vai pitääkö 8v pataan ajaa sitä polttoainetta helvetisti enemmän kuin 16v koneeseen?